Selkäydinvammaisten henkilöiden toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden itsearviointi : kartoittava katsaus

Abstract

Selkäydinvamma on lääketieteellisesti monimutkainen ja elämää mullistava tapahtuma, jolla on merkittäviä vaikutuksia vammautuneen itsensä koettuun terveyteen ja toimintakykyyn sekä myös laajemmin yhteiskunnallisesti kasvavien terveydenhuollon kustannusten takia. Kuntoutuksella pyritään maksimoimaan vammautuneen toiminnallisuutta sekä auttamaan häntä viettämään itselleen merkityksellistä elämää. Toimintakyvyn mittaus on oleellinen osa kuntoutusinterventioiden vaikuttavuuden arviointia ja toimintakyvyn itsearviointimittareiden on osoitettu olevan kustannustehokas sekä asiakaslähtöisyyttä korostava arviointimenetelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä itsearviointimittareita on käytetty arvioimaan toimintakykyä, toimintarajoitteita ja terveyttä selkäydinvammaisilla henkilöillä ja mitä ominaisuuksia mittarit arvioivat kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) -viitekehyksen mukaan. Lisäksi tutkittiin ICF-linkityksen perusteella valikoitujen mittareiden psykometrisiä ominaisuuksia.

Tutkimus noudatti scoping review-metodologista tutkimusasetelmaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteuttamiseksi. Tutkimuksessa havaittiin 595 eri itsearviointimittaria, joista 55 esiintyi vähintään kymmenessä eri tutkimusartikkelissa. Näistä 19 oli saatavilla ja linkitettävissä ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health) -viitekehykseen. ICF-linkityksen perusteella neljä mittaria arvioi kattavasti eri ICF osa-alueita: Craig Hospital Inventory of Environmental Factors (CHIEF) ja Nottwill Environmental Factors Inventory Short Form (NEFI-SF) ympäristötekijöitä, Spinal Cord Injury Secondary Conditions Scale (SCI-SCS) ruumiin ja kehon toimintoja ja Spinal Cord Independence Measure - Self Report (SCIM-SR) suorituksia ja osallistumista.

SCIM-SR-mittarin psykometriikkaa oli kattavimmin tutkittu ja mittari osoitti hyväksyttävää pätevyyttä ja toistettavuutta. SCIM-SR rakenteen validiteetista on yhä epäselvyyttä, joten tulosten tulkitsemisessa mittarin alaosioiden tulosten perusteella on noudatettava varovaisuutta. SCIM-SR käyttöä voidaan suositella arvioimaan selkäydinvammaisten toimintakykyä päivittäisissä toimissa. Vaikkakin muut psykometriseen arviointiin valikoidut mittarit osoittivat lupaavia ominaisuuksia ICF-linkityksen perusteella, tarvitaan näiden mittareiden psykometrisistä tiedoista lisätutkimusta.