Taloudellisen tilanteen yhteys omillaan asuvien korkeakouluopiskelijoiden kasvisten syöntiin : korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen vuoden 2021 tuloksia

Abstract

Ruokavalinnat ovat useiden sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutuksen myötä syntyviä päätöksiä. Korkeakouluopiskelijat elävät uudenlaista elämänvaihetta, jossa he ovat usein ensimmäistä kertaa vastuussa omasta ruokataloudestaan. Terveyttä edistävän ruokavalion pohjan muodostaa monipuolinen kasvisten nauttiminen, mutta niiden syöntisuosituksen on saavuttanut aiemman tutkimuksen mukaan vain harva korkeakouluopiskelija. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää omillaan asuvien korkeakouluopiskelijoiden taloudellisen tilanteen, demografisten muuttujien sekä opiskelijaravintoloiden käytön yhteyttä kasvisten syönnin useuteen. Tavoitteena oli selvittää, selittävätkö myös taloudelliset syyt ruokakäyttäytymistä terveysvalintojen ohella.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen aineistoa keväältä 2021. Aineisto on kerätty satunnaisotannalla kattaen yliopistot ja ammattikorkeakoulut Suomessa. Tämän tutkimuksen analyysiin sisällytettiin omillaan asuvat opiskelijat (N=2508). Tilastollisina analyyseinä käytetiin ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressiomallia. Aineisto analysoitiin IBM Statistics 28-ohjelmalla.

Omillaan asuvista korkeakouluopiskelijoista vain joka viides noudatti vihannesten ja juuresten syöntisuositusta. Useita kertoja päivässä hedelmiä ja marjoja raportoi syöneensä vain joka seitsemäs opiskelija. Naisopiskelijat söivät syöntisuosituksien mukaisesti miesopiskelijoita useammin. Taloudellisen tilanteen ja kasvisten syönnin välillä ei havaittu yksiselitteistä yhteyttä. Kasvisten syöntisuosituksen noudattamisen todennäköisyyttä lisäsi taloudellisen tilanteen sijaan ennemminkin naissukupuoli, opiskelu yliopistossa ammattikorkeakouluun verrattuna sekä opiskelijaravintoloiden käyttö 4–7 päivänä viikossa verrattuna vähemmän ateriaetua hyödyntäneiden ryhmiin.

Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista vain harva täytti kasvisten syöntisuosituksen, mikä on linjassa aiempien kansainvälisten tutkimusten tulosten kanssa. Opiskelijaravintoloissa useammin syöminen oli yhteydessä kasvisten syöntisuosituksen toteutumiseen, mikä perustelee aiemman tutkimustiedon tapaan joukkoruokailun merkitystä yksilön terveyttä edistävän ruokavalion toteutumisessa. Tutkimustulokset nostavat ravitsemusinterventioiden tärkeyttä kasvisten syöntimäärien lisäämiseksi korkeakouluopiskelijoilla erityisesti miesten ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa. Taloudellisen tilanteen rinnalle on jatkossa selvitettävä muita ruokavalinnan taustalla olevia syitä korkeakouluopiskelijoiden terveellisten ruokailutottumuksien tukemiseksi.

Food choices are decisions made through the interaction of a number of internal and external factors. University students are at a new stage in their lives, often taking responsibility for their own food choices for the first time. The basis of a healthy diet is a varied intake of vegetables, but previous research has shown that only few university students meet the recommendation to eat them. The aim of this study was to investigate the relationship between the economic status, demographic variables and the use of student restaurants among university students living on their own and the frequency of vegetable consumption. The aim was to determine whether financial reasons, in addition to health choices, explain food choices.

The data was collected from the Health and Welfare Institute's Health Survey of University Students in the spring of 2021. The data was collected by random sampling covering universities and universities of applied sciences in Finland. Students living on their own (N=2508) were included in the analysis of this study. Statistical analyses were performed using cross tabulation and a binary logistic regression model. Data were analysed using IBM Statistics 28 software.

Among university students living on their own, only one in five followed the recommendation to eat vegetables and root vegetables. Only one in seven students reported eating fruit and berries several times a day. Female students were more likely to eat according to the dietary recommendations than male students. No clear link was found between economic status and vegetable intake. The likelihood of following the vegetable consumption recommendation was rather increased in females compared to males, university students compared to polytechnic students and using student restaurants 4-7 days a week compared to the groups with fewer visits at the student restaurants.

Few Finnish university students met the recommended intake of vegetables, which is in line with the results of previous international studies. Eating more often in student canteens was associated with meeting the recommended intake of vegetables, which, like previous research, justifies the importance of mass catering in achieving a health-promoting diet for individuals. The findings highlight the importance of nutritional interventions to increase vegetable intake among university students, particularly among men and polytechnic students. In addition to the economic status, further research is needed to identify other underlying causes of dietary patterns in order to support healthy eating habits among university students.