Understanding employee-CSR relationship by exploring microfoundations of corporate social responsilibility

Abstract

This doctoral study bridges microfoundations initiatives and Corporate Social Responsibility (CSR) helps in understanding individual-level differences by assessing the individual attitudes and emotions that influence organizational CSR programs. It shifts the focus from industrial psychology’s generic factors (e.g., fatigue and boredom) to a more intricate view of individual employees’ microfoundations. This study employs a comprehensive methodology including a literature review and two empirical case studies. The literature review explores historical employee–CSR interactions, mapping existing perspectives and their limitations. The first case study scrutinizes national CSR regulations in India from a communicative viewpoint, highlighting how macrolevel CSR regulations affect individual attitudes. The second case study delves into the cognitive aspects of individual employees, focusing on emotional reactions in stressful CSR-related scenarios. In doing so, this study addresses the central research question: How can organizations comprehend and accommodate diversity among employees to effectively implement CSR initiatives? Through a series of subquestions, this study investigates the relationship between employee attitudes and CSR in the existing literature, explores the microlevel perspectives vis-à-vis macrolevel regulations, and evaluates how employees navigate emotionally charged situations stemming from organizational CSR reputation. This thesis proposes a meta-framework that combines individual and organizational perspectives on CSR, deepening our understanding of micro-CSR initiatives. This implies that managing individual differences can help organizations achieve comprehensive CSR goals. In summary, this study significantly contributes to both academic discourse and practical applications of CSR. By emphasizing individual differences, it not only enriches the scholarly landscape of micro-CSR but also provides organizations with actionable insights for enhancing CSR practices, thereby facilitating a more socially responsible and sustainable future.

Yritysten yhteiskuntavastuun (Corporate Social Responsibility, CSR) käsitteen kehittyessä, tarve ymmärtää sen täytäntöönpanoa ja vaikutuksia tulee yhä tärkeämmäksi. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on kuroa umpeen makro-CSR-aloitteiden ja mikro-CSR-erojen välistä kuilua tarkastelemalla yksilötason asenteita ja emotionaalisia kokemuksia, jotka tehostavat tai hidastavat vastuullisuustavoitteiden toteuttamista. Tämä pragmaattiseen filosofiaan perustuva tutkimus edistää yritysten yhteiskuntavastuun tutkimusta siirtämällä katseen perinteisestä teollisuuspsykologiasta, joka keskittyy usein yleisiin tekijöihin, kuten väsymykseen ja ikävystymiseen, monimutkaisempaan näkemykseen, joka ottaa huomioon yksittäisten työntekijöiden välisiä mikrotasoisia vaihteluita. Tutkimuksen metodologia sisältää kirjallisuuskatsauksen ja kaksi empiiristä tapaustutkimusta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan työntekijöiden ja yritysten yhteiskuntavastuun vuorovaikutusta sekä kartoitetaan olemassa olevia näkökulmia ja niiden rajoituksia. Ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee Intian kansallista vastuullisuussääntely viestinnällisestä näkökulmasta ja erityisesti makrotason sääntelyn vaikutusta yksilöllisiin asenteisiin. Toisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan yksittäisten työntekijöiden kognitiivista näkökulmaa ja keskitytään erityisesti emotionaalisiin reaktioihin stressaavissa vastuullisuuskysymyksissä. Tämä tutkimuksen keskeinen tutkimuskysymys kysyy, miten organisaatiot voivat ymmärtää ja mukauttaa työntekijöiden monimuotoisuutta toteuttaakseen tehokkaasti vastuullisuusaloitteita? Tutkimuksella on useita alakysymyksiä, jotka keskittyvät työntekijöiden asenteiden ja yhteiskuntavastuun väliseen suhteeseen olemassa olevassa kirjallisuudessa, mikrotason näkökulmaan makrotason säännöksiin ja työntekijöiden emotionaalisesti latautuneisiin tilanteisiin, jotka johtuvat organisaation yhteiskuntavastuusta. Tutkimus tarjoaa teoreettisen metakehyksen, joka yhdistää yksilön ja organisaation näkökulmia yritysten yhteiskuntavastuuseen ja siten rikastuttaa ymmärrystämme mikrotason aloitteista yhteiskuntavastuuseen liittyen. Lisäksi se kertoo siitä, että yksilöllisten erojen tunnistaminen ja tehokas hallitseminen voi toimia tehokkaana työkaluna organisaatioille, jotka pyrkivät saavuttamaan CSR-tavoitteitaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimus kontribuoi sekä akateemiseen keskusteluun että käytännön sovelluksiin yritysten yhteiskuntavastuun alalla. Korostamalla yksilöllisten erojen tärkeyttä se ei ainoastaan rikasta mikrotason ymmärrystä yhteiskuntavastuusta, vaan tarjoaa myös organisaatioille käytännönläheisiä oivalluksia yritysten yhteiskuntavastuun käytäntöjen tehostamiseen, mikä edistää vastuullisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta.