The Working Underclass : Highly educated migrants on the fringes of the Finnish labour market

Abstract

Finland’s migration regime – the structures and institutions that manage migration and migrant integration such as legal status and citizenship laws - purposively ‘creates’ and ‘multiplies’ migrants as particular categories of people and resources. This research illustrates how a working underclass is structurally produced in a Nordic labour market context through a case analysis of integration experiences of highly educated third-country nationals in the Finnish labour market. Through one theoretical and three empirical studies, the dissertation explores the tension between the principally egalitarian Finnish labour market, and a growing category of highly educated and skilled third-country nationals working in low-status jobs at its peripheries. Analysis applies theories of citizenship, labour market segmentation, and disaggregated agency (resilience, reworking, and resistance) to interpret migrants’ labour market integration experiences. The main finding suggests that the Finnish migrant legal status regime helps to socially construct migrants as a different and subordinated class of workers who are often excluded from the protections and privileges of the egalitarian Finnish labour market and welfare system; and are differentially and unequally integrated in the labour market. Contingent economic citizenship principles commodify migrants and marketise integration, while legally reinforced socio-economic precariousness initiates and or reinforces occupational segmentation, with migrants subordinated to peripheral occupations. Integration responsibility is transferred to individual migrants, who counterintuitively reinforce discriminative and exploitative labour market practices through their non-counterhegemonic resilience tactics and reworking strategies. The dissertation proposes a theoretical explanation for the different and unequal integration of some migrant groups in the Finnish labour market that is unique to Finland. The argument is that a profile of essential, yet socially subordinated occupations, linked to the egalitarian promises of Finnish social welfare sustains the systematic subordination of migrants into a working underclass in the periphery of the Finnish labour market.

Keywords: legal status regimes, social production, labour market segmentation, disaggregated agency, highly educated migrants, Finland

Maahanmuuttoa ja kotoutumista Suomessa ohjaava järjestelmä – rakenteet ja instituutiot, mm. oikeudellinen asema ja kansalaisuuslaki – tuottaa ihmis- ja resurssikategorioita, joihin maahanmuuttajat jakautuvat. Väitöskirja analysoi korkeasti koulutettujen kolmansien maiden kansalaisten kokemuksia kotoutumisesta ja osoittaa, kuinka vallitsevat rakenteet tuottavat työtä tekevän alaluokan pohjoismaisille työmarkkinoille. Se selvittää teoreettisen ja empiiristen tutkimusten avulla, millaisia jännitteitä muodostuu periaatteiltaan tasa-arvoisen työmarkkinajärjestelmän ja sen periferiassa matalapalkkatöissä työskentelevien korkeasti koulutettujen siirtolaisten kasvavan joukon välillä. Analyysissä hyödynnetään teorioita kansalaisuudesta, työmarkkinoiden segmentoitumisesta ja hajautetusta toimijuudesta selittämään maahanmuuttajien kokemuksia työmarkkinoille integroitumisesta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että suomalainen maahanmuuttajia erilaisiin laillisiin statuksiin luokitteleva järjestelmä rakentaa heistä erillistä ja alempiarvoista työläisten luokkaa, joka on usein suljettu pois suomalaisen tasa-arvoisen työmarkkinajärjestelmän ja hyvinvointivaltion suojelusta ja etuoikeuksista. Nämä henkilöt on toiseutettu ja epätasa-arvoisesti integroitu työmarkkinoille. Ehdolliset markkinakansalaisuuden periaatteet välineellistävät maahanmuuttajia ja tekevät kotoutumisesta markkinaehtoista. Samaan aikaan järjestelmän luoma sosioekonominen haavoittuvuus tuottaa ja ylläpitää ammatillista eriytymistä, jossa heidän asemansa sijaitsee työmarkkinoiden periferiassa. Kotoutumisvastuu on tällöin siirretty yksittäisille henkilöille, jotka oletusten vastaisilla toimillaan ja resilienssiä vahvistavilla taktiikoillaan, itse asiassa vahvistavat diskriminoivia ja hyväksikäyttäviä työmarkkinakäytäntöjä. Väitöskirja ehdottaa Suomelle ainutlaatuista teoreettista selitysmallia eri maahanmuuttajaryhmien erilaiselle ja eriarvoiselle kotoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Se argumentoi, että keskeiset vaikkakin sosiaalisesti alempiarvoiset ammatit, yhdessä hyvinvointijärjestelmän tasa-arvolupausten kanssa, ylläpitävät maahanmuuttajien systemaattista alistamista työmarkkinoiden periferiassa sijaitsevaan työläisten alaluokkaan.

Avainsanat: oikeudellinen asema, sosiaalinen tuotanto, työmarkkinasegmentaatio, hajautettu toimijuus, korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, Suomi