An ecological approach to teacher agency in the Korean context : teacher legitimation in synchronic and diachronic environments

Abstract

This dissertation investigates how Korean secondary English teachers (KSETs) perceive and enact their own teacher agency within the Korean education ecosystem. Drawing on an ecological approach to agency, this empirical study explores the dynamic interplay between teachers and the environment as they enact teacher agency. The dataset for the study comprises semi-structured interviews with 15 KSETs and has been thematized according to what mediates teacher agency and how teachers interact with different ecosystems and temporal environments. Exploring the complex interplay between teachers and the environment, this research project suggests three levels of legitimation that teachers employ to mediate teacher agency: individual, collegial, and sociocultural. In addition, this dissertation argues that teacher agency is achieved through a dynamic interplay between teachers and different ecosystems. The different ecosystems with which teachers interact encompass microsystems, mesosystems, exosystems, macrosystems, and chronosystems. Each ecosystem informs teacher agency directly or has an indirect impact on teacher agency through inter-ecosystem interactions. This dissertation also underlines teachers’ interactions with temporal environments for the exercise of teacher agency. Acknowledging the basic principle of an ecological approach to highlight the relationality and temporality of teacher agency, this dissertation elaborates the ecological approach by spotlighting teacher intentionality as well. When interacting with synchronic and diachronic environments, teachers mediate their agency through different levels of legitimation. Meanwhile, they transform the quality of existing ecosystems to facilitate the exercise of teacher agency. In this study, the transformative agency emerging through the interplay between teachers and the environment strengthens an ecological approach by elaborating the transactional relationship between organisms and the environment. This dissertation concludes with practical and theoretical implications for an ecological perspective and suggestions for future research.

Tässä väitöskirjassa tutkitaan, miten korealaiset perusasteen ja toisen asteen englanninopettajat (KSET) hahmottavat ja toteuttavat omaa toimijuuttaan korealaisen koulutuksen ekosysteemissä. Tutkimuksessa hyödynnetään ekologista lähestymistapaa toimijuuteen, ja keskitytään opettajien ja ympäristön välisen dynaamisen vuorovaikutuksen merkitykseen toimijuudelle. Tutkimuksen aineisto koostuu 15 korealaisen englanninopettajan puolistrukturoiduista haastatteluista. Aineistoa on tematisoitu opettajan toimijuuden välittymisen ja eri ekosysteemien ja ajallisten ympäristöjen kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Opettajien ja ympäristön monimutkaista vuorovaikutuksen ja toimijuuden välittymisen tarkastelemiseksi työssä käytetään legitimaation käsitettä. Opettajat tarkastelevat ja säätelevät toimijuuttaan suhteessa kolmeen eri legitimaation tasoon: yksilölliseen, kollegiaaliseen ja sosiokulttuuriseen. Lisäksi väitöskirja tuo esille sen, miten opettajien toimijuus saavutetaan opettajien ja erilaisten ekosysteemien välisessä dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Erilaiset ekosysteemit, joiden kanssa opettajat ovat vuorovaikutuksessa, käsittävät mikrosysteemit, mesosysteemit, eksosysteemit, makrosysteemit ja kronosysteemit. Kukin ekosysteemi vaikuttaa opettajan toimijuuteen joko suoraan tai epäsuorasti ekosysteemien välisen vuorovaikutuksen kautta. Väitöskirja tuo esille myös opettajien vuorovaikutuksen ajallisten ympäristöjen kanssa. Väitöskirjan lähtökohtana on ekologisen lähestymistavan perusperiaate, jonka mukaan opettajan toimijuudessa relationaalisuus ja ajallisuus ovat keskeisessä roolissa. Tätä ekologista näkökulmaa rikastetaan tuomalla esille myös toiminnan intentionaalisuuden merkitys. Ollessaan vuorovaikutuksessa synkronisten ja diakronisten ympäristöjen kanssa, opettajat säätelevät omaa toimijuuttaan legitimaation eri tasojen kautta. Samalla he muokkaavat olemassa olevien ekosysteemien laatua mahdollistaakseen oman toimijuutensa. Tämä opettajien ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta syntyvä transformatiivinen toimijuus täydentää ekologista viitekehystä ja auttaa ymmärtämään organismien ja ympäristön välistä transaktionaalista suhdetta. Väitöskirjan lopuksi tuodaan esille tutkimuksen käytännöllistä ja teoreettista antia ja sen merkitystä ekologisen viitekehyksen kehittämisessä sekä tuodaan esille tulevia tutkimustarpeita.