Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPulkkinen, Aki
dc.date.accessioned2008-01-08T08:17:52Z
dc.date.available2008-01-08T08:17:52Z
dc.date.issued2003
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:912740
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9271
dc.description.abstractAki Pulkkinen. Uusien sykkeeseen perustuvien hapenkulutuksen arviointimenetelmien tarkkuus. Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Vuorokaudenaikaisen hapen- ja energiankulutuksen arvioinnin tarkkuudessa on nykyisillä menetelmillä puutteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uusien sykkeeseen perustuvien, päivittäiseen hapenkulutuksen (VO2) arviointiin soveltuvien menetelmien tarkkuutta. Näissä menetelmissä käytettiin arvioinnissa sykkeen lisäksi hengitysfrekvenssiä ja tietoa kuormituksen vaiheesta, eli milloin on meneillään steady-state –tila tai palautumisvaihe, tai milloin kuormitusintensiteetti muuttuu. Näillä lisätiedoilla pyrittiin parantamaan arvioinnin tarkkuutta lähellä lepotasoa, matalla kuormitustasolla sekä steady-staten ja dynaamisesti muuttuvan kuormitusintensiteetin aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 32 koehenkilöä (16 miestä, 16 naista) kahtena erillisenä mittauspäivänä. Puolet miehistä ja puolet naisista kuului ikä- ja sukupuolivakioituihin kuntoluokkiin 2-3 (VO2max miehet: 45.9±4.5; naiset: 34.9±4.4 ml/kg/min) ja puolet luokkiin 5-6 (VO2max 53.0±7.9, 42.3±7.2). Molempina päivinä suoritettiin ensin viiden minuutin perustason mittaus makuulla, istumassa sekä seisomassa. Ensimmäisen mittauspäivänä suoritettiin 10 min tasatehoinen kuormitus 40% arvioidusta VO2max:sta sekä maksimaalinen rasitustesti. Toisena päivänä suoritettiin 10 min tasatehoinen 70% VO2max kuormitus sekä kaksi n. 50 min arkielämän askareita simuloivia tehtäväsarjoja (real-life task, RLT). Kaikki kuormituskokeet paitsi RLT-tehtävät suoritettiin polkupyöräergometrilla, joissa taltioitiin myös 5 min perustaso ennen kuormitusta sekä 15 min palautuminen. Kaikista tilanteista rekisteröitiin sekä syke että hengitysmuuttujat. VO2:en arvioimiseksi muodostettiin neljä eri hermoverkkomallia: 1) pelkkään sykkeeseen perustuva menetelmä (pHR); 2) syke yhdistettynä hengitysfrekvenssiin (pHR+pRRate); 3) syke yhdistettynä kuormitusvaihetietoon (pHR+ON/ OFF); 4) syke yhdistettynä sekä hengitysfrekvenssiin että kuormitusvaihetietoon (pHR+pRRate+ON/OFF). Kuormitusvaihetiedolla tarkoitetaan sykkeestä laskettua indeksiä, joka ennustaa etukäteen kuormituksen jälkeisen ylimääräisen VO2:en (Excess postexercise oxygen consumption, EPOC). Koko aineistossa pHR-menetelmän keskimääräinen absoluuttinen virhe (MAE) 3.7 ml/kg/min tarkentui 11% (MAE 3.3) verrattuna pHR+pRRate-menetelmään ja edelleen pHR+ON/OFF-menetelmällä arviointi tarkentui 38% (MAE 2.3) sekä pHR+pRRate- +ON/OFF-menetelmällä tarkennus oli 48% (MAE 1.9). pHR+pRRate-menetelmällä pystyttiin parantamaan arviontia perustasoissa 9.1-12.7%, maksimitestin aikana 13.2% sekä RLT-tehtäväsarjassa 3.7%. Kuormitusvaihetiedolla joko yksinään tai yhdistettynä hengitykseen saavutettiin systemaattinen tarkennus kaikissa kuormitustilanteissa. Parannus oli sitä suurempi mitä enemmän kuormitustaso vaihtui: maksimitestin palautumisen (76.7% pHR+pRRate+ON/OFF, 64% pHR+ON/OFF) ja 70% VO2max –kuormituksen palautumisen (46%, 32%) tai on-responsen aikana (53%, 42%). RLT:ssä suurimmat parannukset olivat 37% ja 40% ja steady-staten aikana (40% ja 70% VO2max kuormituksissa 61% ja 71%). Tutkimuksissa käytetyillä menetelmillä päästiin erittäin merkittävään tarkennukseen verrattuna pelkkään sykkeeseen perustuvaan VO2:den arviointiin. Tarkkuuden parantuminen ylittää selkeästi myös mihin on päästy käyttämällä liikeantureita tai flex-point –menetelmää. Käytetyt muuttujat kuvasivat siis ulkoisia mittalaitteita paremmin elimistön fysiologista tilaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta vuorokaudenaikaisen hapen- ja energiankulutuksen arvioinnin tarkkuudessa saavutettavan merkittävä edistysaskel käyttäen tässä tutkimuksessa kuvattuja menetelmiäfi
dc.format.extent91 lehteä.
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherenergiankulutus
dc.subject.otherhengitysfrekvenssi
dc.subject.otherhapenkulutus
dc.titleUusien sykkeeseen perustuvien hapenkulutuksen arviointimenetelmien tarkkuus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2003912740
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysoverenkierto
dc.subject.ysosyke
dc.subject.ysoarviointi
dc.subject.ysomenetelmät
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot