Kemiallisen hapenkulutuksen määrittäminen permanganaattilukuna
Authors
Date
2023Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämä pro gradu -tutkielma tehtiin Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan
käyttölaboratoriossa keväällä 2023. Tutkielman tarkoituksena oli perehtyä kemiallisen
hapenkulutuksen määritysmenetelmiin ja selvittää laboratoriossa käytössä olleen CODMn-määritysmenetelmän tarkkuus sekä testata löytyisikö menetelmälle käyttäjäystävällisempää
vaihtoehtoa.
Käytössä olleella menetelmällä määritys perustui titraamiseen kaliumpermanganaatilla.
Vaihtoehtoisina menetelminä olivat kaksi muuta ISO 8467 -standardiin pohjautunutta titrausta
myöskin kaliumpermanganaatilla, potentiometrinen titraus natriumtiosulfaatilla SFS 3036 -
standardia mukaillen sekä spektrofotometrisesti analysoitavat testiputket. Menetelmien
suorituskykyä arvioitiin tekemällä määrityksiä standardinäytteestä ja prosessinäytteistä.
Standardina käytettiin resorsinoliliuosta, jolle oli saatavilla valmistajan analyysitodistus
liuoksen pitoisuudesta CODMn-arvona ilmoitettuna.
Titrausmenetelmien mittausalueet arvioitiin standardinäytteen avulla muodostetuista suorista ja
toteamis- ja määritysrajat arvioitiin nollanäytteille saatujen tulosten keskihajontojen
monikertoina. Jokaiselle titrausmenetelmälle mittausalueen ylärajaksi todettiin 39,66 mg/l
KMnO4. Käytössä olleen menetelmän määritysrajaksi saatiin 3,75 mg/l KMnO4. ISO 8467 -
standardia mukailevalla menetelmällä vesihauteessa keitetyille näytteille menetelmän
määritysrajaksi saatiin 6,47 mg/l KMnO4 ja samalla menetelmällä suoraan keittolevyllä
keitetyille näytteille 4,27 mg/l KMnO4. SFS 3036 -standardia mukailleelle menetelmälle
määritysrajaksi saatiin 5,70 mg/l KMnO4.
Kaikilla menetelmillä resorsinolistandardeille saadut tulokset olivat hyvin lähellä toisiaan.
Testiputket todettiin kuitenkin hankaliksi käyttää. Käytössä ollut menetelmä oli
titrausmenetelmistä toistettavin ja sen määritysraja oli pienin. Osa prosessinäytteistä, joiden
permanganaattiluku olisi tarpeen arvioida, jäi kuitenkin myös tämän määritysrajan alle.
Käytössä ollut menetelmä todettiin myös helppokäyttöisimmäksi. Haittapuolena oli suurehko
kemikaalikulutus verrattuna vaihtoehtoisiin menetelmiin.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [25573]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Epäpuhtausionien analyyttinen määritys ioniyhdisteestä
Siljanto, Jimi (2022)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli syventyä analyyttisiin menetelmiin, joilla voidaan kvantitatiivisesti määrittää suolanäytteessä olevien epäpuhtausionien pitoisuus. Tutkielmassa keskityttiin erityisesti ... -
Orgaanisten yhdisteiden määrittäminen väkevistä nikkelisulfaatin vesiliuoksista
Sinisaari, Tuomas (2018)Pro gradu –tutkielmassa oli tarkoituksena kehittää analyyttisen kemian menetelmä, jolla voidaan sekä tunnistaa että määrittää orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia väkevistä nikkelisulfaatin vesiliuoksista. Tutkielman ... -
Uusien sykkeeseen perustuvien hapenkulutuksen arviointimenetelmien tarkkuus
Pulkkinen, Aki (2003)Aki Pulkkinen. Uusien sykkeeseen perustuvien hapenkulutuksen arviointimenetelmien tarkkuus. Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Vuorokaudenaikaisen hapen- ja ... -
Lokien lajittelu koneoppivien menetelmien avulla
Hiltunen, Jouni (2022)Poikkeamantunnistus ja tietoturvapoikkeamien hallinta perustuu järjestelmistä kerättävään tapahtuma- ja lokitietoon. Tietojärjestelmien kasvava käyttö ja monimutkaisuus kasvattaa samalla kertyvää lokia ja sen keräämiseen, ... -
Koettu teknostressi ketterien menetelmien yhteydessä : organisaation vaikutusmahdollisuudet loppukäyttäjän näkökulmasta
Kuosmanen, Tanja (2023)Lähes jokainen käyttää työssään nykyään jonkinlaista sähköistä tietojärjestelmää, joiden ajatellaan tehostavan työn tekemistä. Kuitenkin digitalisaatio luo tilanteen, jossa järjestelmät vanhenevat nopeasti, eli niiden ...