Superdiversiteetti : näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

Abstract

Maahanmuuton lisääntymisellä 1990-luvun taitteesta lähtien on ollut lukuisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Moninaisuus on lisääntynyt, eivätkä perinteiset sosiaaliset kategoriat, kuten etninen tausta, syntymämaa tai äidinkieli, enää riitä kuvaamaan sitä. Tämä teos tarkastelee monimuotoista Suomea superdiversiteetin käsitteen valossa. Käsite kyseenalaistaa perinteisen monikulttuurisuusajattelun, joka korostaa etnisiä ja kulttuurisia eroja. Superdiversiteetti nostaa niiden rinnalle niin ryhmien sisäisiä kuin yksilöllisiäkin eroja ja erilaisten elämänkulkujen merkitystä. Superdiversiteetin näkökulmasta maahanmuuton aiheuttamia yhteiskunnallisia ilmiöitä voidaan käsitellä aiempaa syvällisemmin. Käsitettä pohditaan teoksessa myös kriittisesti: Mitä uutta se tarjoaa? Mihin sitä voidaan soveltaa? Mihin ei? Teos on ensimmäinen suomenkielinen kokoelma superdiversiteetin tutkimuksesta. Se käsittelee superdiversiteettiä monitieteisesti kattaen esimerkiksi sosiolingvistiikan, kasvatustieteet, yhteiskuntatieteet ja kaupunkitutkimuksen.

This book is the first Finnish-language collection of research on superdiversity. At the core of the book is the growing migration to Finland since the turn of the 1990s and its numerous effects on Finnish society. The interdisciplinary examination of superdiversity is important at the current moment: Finland as a society has reached the point where certain social categories, such as ethnic background, country of birth, mother tongue or gender, are not necessarily sufficient to understand the increased diversity and its consequences.

The book consists of a comprehensive introduction to the topic and thirteen chapters. In Finland, research on superdiversity is carried out especially in critical sociolinguistics and applied language studies, education, cultural studies, social sciences, and urban studies. Therefore, these disciplines are strongly represented in the collection, and the chapters approach a variety of topics including refugees’ mental health, experiences of multilingual families, the diversity of education and working life, discursive practices in social media, issues of urban planning and pro-asylum activism.