Maahanmuuttajamiesten ylirajaisten suhteiden hyvinvoinnin ulottuvuudet ja maskuliininen identiteetti : pakkomuuttotaustaisten miesten kokemuksia perheestä erossa olemisesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmani aiheena on maahanmuuttajamiesten ylirajaisten suhteiden hyvinvoinnin ulottuvuudet ja maskuliininen identiteetti. Tutkimuksessani tarkastelen pakkomuuttotaustaisten miesten kokemuksia perheestä erossa olemisesta. Perheestä erossa olemisella on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin ja kotoutumiseen sekä sosiaalityön palvelun tarpeeseen. Aihe on ajankohtainen, koska perheenyhdistämisen kriteerejä on Suomessa tiukennettu viime vuosina. Tutkimus sijoittuu pakkomuuton ja ylirajaisten suhteiden kontekstiin sekä kriittisen miestutkimuksen alueelle. Teoreettisena viitekehyksenä on Frank Martelan hyvinvointiteoria, joka perustuu Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin sekä viimeaikaisiin hyvinvointiteorioihin, kuten ns. toimintamahdollisuuksien teorioihin. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten ylirajaiset suhteet näyttäytyvät maahanmuuttajamiesten hyvinvoinnissa? 2. Miten ylirajaiset suhteet näyttäytyvät maahanmuuttajamiesten maskuliinisessa identiteetissä? Tutkimuksen aineistona on kaksi teemahaastatteluaineistoa, jotka sisältävät yhteensä 35 miehen haastattelut. Analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Pitkäaikainen perheestä erossa oleminen ja pitkittynyt tai epäonnistunut perheenyhdistämisprosessi näyttäytyvät miesten hyvinvoinnissa monin tavoin. Huoli ja stressi näkyvät mielenterveysongelmina, perheenyhdistämisprosessin kalleus aiheuttaa taloudellisia ongelmia, ja vuosien mittaan miehet ovat etääntyneet perheenjäsenistään. Miehet kokevat menettäneensä autonomian omasta elämästään, kun viranomaisilla on valta päättää heidän perheensä tilanteesta, mikä näkyy toivottomuutena, näköalattomuutena ja katkeroitumisena. Maskuliininen identiteetti näyttäytyy erityisesti vastuullisen huolenpitoroolin ja velvollisuuksien kautta miesten ponnistellessa pitääkseen perheestään huolta ylirajaisesti. Ylirajaisen suvun ja perheen odotuksia ja sitä kautta miehen rooliin kohdistuvia odotuksia on kuitenkin vaikeassa tilanteessa mahdotonta täyttää. Suhteessa ideaali- ja hegemoniseen maskuliinisuuteen miehet ovat marginaalissa niin oman ylirajaisen yhteisönsä kuin suomalaisen valtaväestön miestenkin keskuudessa. Johtopäätöksinä todetaan, että sosiaalityössä ja muissa palveluissa maahanmuuttajien ylirajaisten suhteiden kontekstin tunnistaminen on tärkeää riittävän ja oikeanlaisen tuen mahdollistamiseksi. Maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistämiseksi perheenyhdistämistä tulisi myös helpottaa.