Ung nordisk musik – pohjoismaisten nuorten säveltäjien kohtauspaikka

Abstract

Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan Ung Nordisk musik -festivaalin organisaatiota erityisesti vuosien 1995 ja 2020 festivaalien pohjalta. Vetovastuu yhteispohjoismaisen UNM-festivaalin järjestämisestä kiertää pohjoismaiden välillä ja viiden vuoden välein se järjestetään Suomessa. Festivaali on saanut alkunsa sotien jälkeen vuonna 1946 ja siitä on muodostunut nuorten säveltäjien ja kokeellisen nykymusiikin näyttämö, jossa vuosittain on esillä opiskelevien tai vastavalmistuneiden säveltäjien teoksia. Festivaalin järjestäminen on eri maissa siihen tarkoitetun toimikunnan tai yhdistyksen vastuulla. Suomessa järjestämisestä vasta Suomen UNM ry ja se on ollut toiminnassa vuodesta 2017. Tutkimus pyrkii selvittämään miten UNM organisaationa järjestäytyy ja millaiset verkostot sillä on, sekä millaisia merkityksiä festivaalilla on järjestäjien kokemusten pohjalta.

Aineistona tässä tutkielmassa on UNM yhdistyksen arkistomateriaali, havaintoaineistot sekä kaksi asiantuntijahaastattelua. Haastattelut toimivat tapana saada tietoa UNM organisaation toiminnasta ja siitä, millaisia kokemuksia aikaisemmin toiminnassa mukana olleilla oli toiminnasta. Haastateltavat ovat toimineet keskeisissä rooleissa, mutta keskenään eri vuosina festivaalin työryhmässä.

UNM toimii kolmannella sektorilla keskittyen festivaaliin. Sillä ei ole virallisia rekrytointikanavia ja toiminnassa on usein alan opiskelijoita ja edellisten vuosien festivaaleille osallistuneita säveltäjiä. Verkostojensa avulla festivaalin ohjelmistossa näkyy monipuolisia kokoonpanoja ja yhteistyö muun muassa kunnallisten toimijoiden kanssa mahdollistaa esimerkiksi suuret orkesteriteokset. Järjestäjät kokivat tehtävänsä keskeiseksi ideologiaksi edistää nuoren säveltäjäpolven uran alkutaivalta ja taiteellista kehittymistä. Tähän liitettiin keskeisesti myös sosiaalinen osallistuminen festivaaliin ja vaikutteiden piiriin pääseminen.

Festivaalina UNM toimii säveltäjien taidetta palvellen ja rahoitus on mahdollistanut toiminnan jatku-vuuden. Festivaalia toteuttava organisaatio toimii pienimuotoisesti ja se hyödyntää järjestämisessä verkostojaan. Toiminnan uudistuminen ei ole itseisarvona, mutta toiminta ei noudata selkeää sääntökirjaa, joten toteutus on luonteeltaan uudistuvaa.