Intertextualitetens litterära funktion i den andra delen av Torka aldrig tårar utan handskar av Jonas Gardell

Abstract

Kaunokirjallisuudessa kieltä ja kielen rakenteita käytetään tietoisin keinoin tarkoituksena vaikuttaa lukijaan. Tutkimuksessa näitä keinoja voidaan havainnoida kirjallisen funktion käsitteellä. Ruotsalaisen kirjailijan Jonas Gardellin romaanisarjassa Torka aldrig tårar utan handskar kirjailija käyttää vaikuttamisen keinoina intertekstuaalisuutta ja intertekstuaalisia viittauksia. Kirja sijoittuu 1980-luvun Ruotsiin, ja se kertoo yhteiskunnan ja median reaktioista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin iskeneeseen aids kriisiin. Kirja on fiktiivinen, mutta kirjoittaja on itse huomauttanut tarinan olevan autobiografinen. Maisterintutkielmani tarkoituksena on tarkastella Jonas Gardellin romaanitrilogian Torka aldrig tårar utan handskartoisessa osassa ilmenevää intertekstuaalisuutta ja selvittää näiden viittausten kirjallisia funktioita. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa analysoitiin sellaisia romaanista löytyviä vi ittauksia, jotka voidaan tulkita intertekstuaalisiksi viittauksiksi. Tulkintaa ohjasivat havainnot typografi sista merkinnöistä, lähdeviittauksista, interfiguraliteetista sekä vieraista kielistä. Metodina käytin lähilukua, jonka tarkoituksena oli hermeneuttisesti lisätä ymmärrystä näiden intertekstuaalisten vi ittauksien funktioista. Tutkimustulokseni osoittavat, että kirjassa esiintyy viittauksia uutisartikkeleihin ja lööppeihin. Kirjoittaja luo näillä viittauksilla vaikuttavaa narratiivia ja viittauksille muodostuu identiteettiä luova funktio. Kir joittaja niin ikään käyttää mediaa valtakeinona tietoisesti sekä vahvistaa kontrastia ja konfliktia eri fikti ivisten ryhmien välillä. Viittauksilla raamatunteksteihin ja englanninkielisiin lauluteksteihin kirjoittaja al leviivaa tarinan kerrostuneisuutta. Median ja kielellisten keinojen myötä kirjoittaja luo tehokkaan vas takkainasettelun narratiivin, jossa romaanissa representoitava seksuaalivähemmistöryhmä asetetaan alisteiseen asemaan pääasiassa median luomilla uhkakuvilla.