Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli tarkastella yksilöiden kokemuksia sosiaalisen tuen saamisesta sekä supportiivisen viestinnän merkityksestä hyvinvointialueiden organisaatiomuutoksessa. Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, jolloin hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyi yhteensä noin 216 000 työntekijää. Tavoitteeseen vastattiin tutkielmassa kolmen tutkimus- kysymyksen avulla 1) Millaista sosiaalista tukea työntekijät kertovat hakeneensa ja saaneensa esihenkilöltään hyvin- vointialueiden organisaatiomuutoksessa? 2) Millaista sosiaalista tukea työntekijät olisivat toivoneet esihenkilöltään hyvinvointialueiden organisaatiomuutoksessa? 3) Millainen merkitys supportiivisella viestinnällä tai sen puutteella on työntekijöille hyvinvointialueiden organisaatiomuutoksessa?
Tutkimuskohteena oli hyvinvointialueilla työskentelevät sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen työntekijät. Tutkielmaa varten ha
astateltiin 12 henkilöä, jotka työskentelevät kolmella eri hyvinvointialueella. Haastateltavat olivat sellaisia työntekijöitä, joilla ei ollut esihenkilöasemaa organisaatiossaan. Tutkielma toteutettiin empiirisenä tutkimuksena laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, jossa hyödynnettiin teoriaohjaavaa analyysitapaa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalinen tuki auttaa työntekijöitä sopeutumaan ja käsittelemään muutostilanteita. Työntekijöille tärkeää on esihenkilön antama emotionaalinen tuki, joka näyttäytyy esimerkiksi positiivisen palautteen tarjoamisena tehdystä työstä. Tiedollista tukea työntekijät tarvitsevat etenkin tilanteissa, joissa työn ohjeistuksessa tai toimintatavoissa tapahtuu muutoksia. Työntekijöiden näkemykset korostavat viestinnän läpinäkyvyyden merkitystä organisaatiossa. Välineellinen tuki esihenkilöltä voi olla ratkaisevan tärkeää organisaatiomuutoksen onnistumisen kannalta, sillä muun muassa riittävät resurssit, sekä mieluisat ja osaamista vastaavat työtehtävät voivat työntekijöiden näkemysten mukaan lisätä motivaatiota ja sitoutumista organisaatioon. Supportiivisen viestinnän osalta kuuntelemisen merkitys muutostilanteissa korostuu. Supportiivisen viestinnän voidaan todeta olevan merkittävä osa esihenkilötyötä, sekä vaikuttavan positiivisesti niin työssä jaksamiseen kuin työhyvinvointiinkin.
Tämän työn tuloksilla pystytään vahvistamaan se, että organisaation muutostilanteet aiheuttavat monenlaisia tunteita ja kokemuksia muutoksessa mukana olevissa työntekijöissä. Käytännön johtopäätöksenä esihenkilötyössä tulisi kiinnittää huomiota sosiaalisen tuen sekä supportiivisen viestinnän osoittamiseen, etenkin organisaatioiden muutostilanteissa. Merkittävänä huomiona on myös se, että toimialasta riippumatta esihenkilötyössä arvostetaan ihmiskeskeistä johtamista sekä empatiaa, kannustusta ja positiivisen palautteen antamista.
...
