Digital innovations in fashion : mapping the co-evolution of technological advancements and fashion industry

Abstract

Technology and fashion have distinct growth patterns. Their evolutionary trajectories have typically been analyzed separately, overlooking their potential for coevolution by changing and advancing each other through feedback. This thesis seeks to bridge this gap by highlighting the dependence of contemporary digital fashion evolution on technological advances and paradigm shifts in people’s preferences toward supra-functionality beyond economic value. Thus, fashion can evolve in response to changing times. Based on advancements in the Internet and communication technology (ICT), digital fashion is more data-driven, collaborative, and crucial for a growing non-contact society. Conversely, traditional fast fashion has struggled with many challenges throughout its value chain. The emerging non-contact society necessitates novel digital solutions to transform the fashion industry further. As the digital fashion field is still in its early stages, more cohesive research and a well-defined map are needed for this field. This dissertation considers solutions to these challenges. The empirical analysis of the dissertation focuses on the transformative directions of fashion innovations in the coevolution of advanced technologies and the fashion industry. This thesis defines an advanced digital fashion development trajectory and the underlying conceptual framework that utilizes the external strategy of learning orchestration. The conceptual framework of a cloud-based fashion platform is explored in response to single-channel, multi-channel, and omnichannel implementation issues. With a dual coevolution, this platform leads to a supra-omnichannel approach. Contrary to previous studies, this dissertation has explored the development framework of the neo-luxury paradigm. The findings bring new perspectives on innovation, suggesting the transcendence of traditional e-commerce and the possible progression toward a metaverse society. Further, the digitalization of the complex fashion industry does not follow straight paths, as historical dilemmas exist, such as the two-faced nature of ICT, the Internet dilemma of luxury brands, and the shift in people’s preferences toward supra-functionality and aesthetics. Our findings not only elucidate the trajectory of digital transformation in the fashion industry but also provide invaluable insights for other industries and guide future policy decisions.

Teknologialla ja muodilla on omat erilliset kasvumallinsa. Niiden evoluutiopolkujen analyysi on tehty erikseen. Tämä ohittaa niiden potentiaalin muuttaa ja edistää toisiaan palautteen kautta, mikä johtaisi yhteisevoluutioon. Tämä väitöskirja pyrkii kaventamaan tätä kuilua. Nykyajan digitaalisen muodin kehitys johtuu teknologisista edistysaskeleista ja ihmisten mieltymysten paradigman muutoksista ylitoiminnallisuuteen taloudellisen arvon ulkopuolella. Internetin ja viestintäteknologian (ICT) edistymisen pohjalta digitaalinen muoti on tietopohjaisempaa, yhteistyöllisempää ja tärkeää kasvavalle ei-kontaktiyhteiskunnalle. Päinvastoin perinteinen pikamuoti on kamppaillut monien haasteiden kanssa koko arvoketjussaan. Nouseva ei-kontaktiyhteiskunta edellyttää uusia digitaalisia ratkaisuja muotiteollisuuden edelleen muuttamiseksi. Digitaalisen muodin alue on vielä alkuvaiheessaan, ja alalle tarvitaan tiiviimpää tutkimusta ja paremmin määriteltyä karttaa. Tämä väitöskirja käsittelee näitä haasteita. Väitöskirjan empiirinen analyysi keskittyy muotiuudistusten muuttaviin suuntiin edistyneiden teknologioiden ja muotiteollisuuden yhteisevoluution myötä. Tämä väitöskirja tutkii kehittyneen digitaalisen muodin kehityspolkua hyödyntäen oppimisen orkestraation ulkoisuusstrategiaa ja ehdottaa pilvipohjaista muotialustaa, joka käsittelee yksikanavaisia, monikanavaisia ja omnikanavaisia (kanavasta riippumattomia) toteutuskysymyksiä, johtaen kaksoisyhteisevoluutioon ja yliomnikanavaisuuteen. Lisäksi se poikkeaa aiemmista tutkimuksista tutkimalla uusluksusparadigman kehityskehystä. Löydökset tuovat esiin uusia näkökulmia innovaatioihin ehdottaessaan perinteisen sähköisen kaupankäynnin ylittämistä ja mahdollista siirtymistä metaversaaliin yhteiskuntaan. Monimutkaisen muotiteollisuuden digitalisaatio ei myöskään seuraa suoria polkuja, sillä on olemassa historiallisia dilemmoja, kuten ICT:n kaksinaismoraalisuutta edustava tuottavuusparadoksi, luksusbrändien Internet-dilemma ja ihmisten mieltymysten siirtyminen ylitoiminnallisuuteen ja estetiikkaan. Tuloksemme valaisevat digitaalisen muodin polkua muotiteollisuudessa mutta tarjoavat myös arvokkaita oivalluksia muille toimialoille ja ohjaavat tulevia poliittisia päätöksiä.