”Eihän se oppimisen idea kuitenkaan oo se, että kuka täällä nyt sit vetää parhaiten” : fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia arvioinnista

Abstract

Arvioinnilla on tärkeä ja keskeinen rooli sekä monia tehtäviä korkeakoulutuksen ja opiskelijoiden arjessa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet arvioinnin olevan jopa merkittävin opiskelijoiden oppimista ja opiskelua ohjaava sekä niihin vaikuttava tekijä. Perinteisesti korkeakoulutuksen arviointi on keskittynyt opiskelijoiden testaamiseen ja osaamisen mittaamiseen. Vaikka arvioinnin painopiste on siirtynyt muuttuneiden oppimiskäsitysten myötä yhä opiskelijalähtöisempiin käytäntöihin ja sen rooli oppimisen tukijana tunnistetaan yhä paremmin, ei arvioinnin käytännöistä, sen tehtävästä ja merkityksestä ole selkeää yksimielisyyttä. Arvioinnin kehittämisen tarve on jatkuva ja ilmeinen, ja kehittämistyössä keskiöön tulisi nostaa opiskelijoiden kokemukset arvioinnista. Näin ollen tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opiskelijan arviointia kokemuksellisena ilmiönä opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä arvioinnista fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemusten kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena fenomenologis-hermeneuttista metodologiaa hyödyntäen. Tutkimukseen osallistui yhteensä viisi fysioterapeuttiopiskelijaa yhdestä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin Zoom-ohjelmalla joulukuun 2022 ja helmikuun 2023 aikana. Haastatteluaineisto litteroitiin sanatarkasti tekstimuotoon ja analysoitiin tulkitsevalla fenomenologisella metodilla (IPA, interpretative phenomenological analysis). IPA-analyysin tuloksena muodostui kaksi tutkittavaa ilmiötä kuvaavaa jaettua kokemusteemaa: 1) kokemus arvioinnin sudenkuopista ja 2) kokemus arvioinnin onnistuneista askelmerkeistä. Ensimmäinen, arviointiin liitettyjä kielteisiä kokemuksia kuvaava jaettu kokemusteema muodostuu kolmesta alateemasta: kokemus epäoikeudenmukaisesta arvioinnista, kokemus epätarkoituksenmukaisesta arvioinnista ja kokemus arvioinnista testitilanteena. Toinen, arviointiin liitettyjä myönteisiä kokemuksia kuvaava jaettu kokemusteema muodostuu kahdesta alateemasta: kokemus tarkoituksenmukaisesta arvioinnista ja kokemus arvioinnista oppimistilanteena. Tutkimuksen tulokset lisäävät ja syventävät ymmärrystä arvioinnista fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemusten kautta. Tuloksia voidaan hyödyntää fysioterapeuttikoulutuksen arvioinnin suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Jatkossa opiskelijoiden arviointikokemuksia olisi tärkeää tutkia myös muissa suomalaisissa fysioterapeuttikoulutusta järjestävissä korkeakoulutuksen konteksteissa. Mielenkiintoista olisi lisäksi selvittää, millaisia laadullisesti erilaisia käsityksiä opiskelijoiden arvioinnista on arviointia toteuttavilla opettajilla.

Assessment plays a significant and pivotal role with many important functions in higher education and in students’ daily lives. Several studies have indicated that student assessment is even the most significant factor affecting and directing students’ learning. Traditionally, assessment in higher education has focused on measuring knowledge and competence. The shift in the focus has moved towards more student-centered assessment practices that emphasise the role of assessment in fostering learning. However, a consensus on the precise role and meaning of assessment remains elusive. Consequently, the need to develop assessment practices in higher education is evident, with a particular emphasis on listening to the student perspective. Therefore, the aim of this study was to explore the assessment experiences of physiotherapy students to enhance the understanding of assessment from students’ experiential viewpoint. The study was conducted as a qualitative interview study utilizing the phenomenological hermeneutic methodology. A total of five physiotherapy students from a Finnish University of Applied Sciences participated in the study. The interview data was collected via individual semi-structured interviews conducted on Zoom in December 2022 and February 2023. The interviews were transcribed verbatim, and the data was analysed using interpretative phenomenological analysis (IPA). Two group experiential themes (GETs) describing the assessment experience emerged from the analysis illuminating the lived experiences under exploration: 1) the experience of pitfalls in assessment and 2) the experience of successful steps in assessment. The first group experiential theme describing the negative aspects related to assessment experience comprised of three subthemes: the experience of unequal assessment, the experience of inexpedient assessment and the experience of assessment as a testing situation. The second group experiential theme describing the positive aspects related to assessment experience comprised of two subthemes: the experience of expedient assessment and the experience of assessment as a learning situation. The results of this study contribute to a deeper understanding of student assessment experiences from the perspective of physiotherapy students. The results can be utilized for the planning, development, and implementation of student assessment in physiotherapy education. In the future, it would be important to explore students´ experiences related to assessment in various Finnish physiotherapy educational contexts. In addition, it would be interesting to investigate teachers’ conceptions related to student assessment.