Opetussuunnitelma ja kotiseudun kulttuuriperinne : kotiseudun kulttuuriperinne osana peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmia

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuonna 1985 voirnaanastuneiden peruskoululain ja -asetuksen vaikutusta peruskoulun opetussuunnitelrnajärjestelrnään. Erityisen kiinnostuksen kohteena on se, miten kotiseudun kulttuuriperinne ilmenee peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmissa. Voimassa oleva, peruskoulun toimintaa säätelevä asetus antaa kunnille mahdollisuuden ottaa huomioon opetuksessa paikalliset olosuhteet ja käsitellä opetettavia asioita kunnan omasta kulttuuriperinteestä käsin. Lisäksi kunnilla on itsenäistä päätäntävaltaa opetussuunnitelrniensa suhteen. Tätä tutkimusta tehtäessä ovat ensimmäiset em. lain puitteissa toimineet kunnalliset opetussuunnitelrnatoirnikunnat lopettamassa toimikauttaan. Varsinaisena tutkirnustehtävänä oli selvittää niitä rnahdollisuuksia, joita nykyinen lainsäädäntö antaa kunnan opetussuunnitelman laadinnassa ja erityisesti sitä, miten kunnat ovat käyttäneet lain ja asetuksen suomaa mahdollisuutta hyväkseen tuoda esille oman kunnan kulttuuriperinnettä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös museoiden mahdollisuuksia toimia koulujen apuna kotiseudun kulttuuriperinnön välittäjinä. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena oli selvittää sitä, miten kunnalliset opetussuunnitelmat on laadittu alueellisesti, tässä tapauksessa Keski-Pohjanmaalla. Empiirisen tutkimuksen avulla pyrittiin saarnaan myös tietoa siitä, miten opetussuunnitelrnatoirnikunnat ovat työskennelleet ensimmäisenä toimikautenaan. Tutkimuksessa kuvataan myös käytännöstä saatujen esimerkkien perusteella museon ja koulun välistä vuorovaikutusta ja kokemuksia museon käytöstä kouluopetuksen tukena. Tarkastelu osoitti, että peruskoululaki ja -asetus antavat kunnille liikkumavaraa opetussuunnitelmien sisältöjen suhteen. Hyvin monissa oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa voidaan tuoda esille oman kotiseudun kulttuuriperintöä ja näin välittä tietoa oppilaille heidän omasta kokernuspiiristään käsin. Tarkastelu toi esille myös tarpeen koulun yhteistyöstä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kyselylomakkeen avulla suoritettu empiirinen tutkimus osoitti, että kunnalliset opetussuunnitelmatoimikunnat ovat vasta työnsä alussa. Opetussuunnitelmatyöhön on päästy käsiksi, mutta nyt ollaan toteutuksen kynnyksellä. Kunnallisen opetussuunnitelman toteutuminen vaatii ennenkaikkea opettajien perehtymistä opetussuunnitelmaan sekä kunnallista oppimateriaalia. Materiaalin teossa ovat monet kunnat ongelman edessä, koska tarvittavia henkilöresursseja ei ole käytettävissä. Periaattessa opetussuunnitelmatoimikunnat suhtautuvat kuitenkin myönteisesti tehtäväänsä. Nykyinen opetussuunnitelmajärjestelmä vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työskentelyä kunnissa. Suunnitelmallisuutta tarvitaan niin opetussuunnitelman laatijoilta kuin toteuttajiltakin. Edellytykset omaperäisen, kunnan kulttuuriperintöön kiinnittyvälle, opetussuunnitelman mutta mistä löytyvät ne innokkaat laatimiselle ovat olemassa, alullepanijat, jotka saavat kaikki muutkin opetustyössä mukana olevat innostumaan kunnallisesta opetussuunnitelmasta ja sen kehittämisestä?