What makes us groove?

Abstract

Music captures listeners’ attention easily, gives pleasure, makes people dance, and feel connected to other people. In the field of musicology, this combination of musical experiences relates to the concept of groove. Over the last two decades there has been a spike in groove research, revealing both variables that influence listener’s groove experiences as well as its applications in social interaction, clinical groups with perception, and motor- and affect-related issues. Despite progress in the field, it is still unclear how listeners’ groove experiences are shaped. Recent papers highlight the need for further investigation of variables, mechanisms and neural bases of groove. Thus, the primary motivation of this dissertation is to explore nuances of the concept of groove from various angles by using multiple naturalistic methodical approaches. The current dissertation presents novel findings into the main topics of (i) the concept of groove, (ii) musical features related to groove, (iii) experiences associated with groove, (iv) characteristics and goals of listeners, and (v) neural processing of groove. Notably, these various subjects are presented in a broader context adopting an ecological perspective and introduced through the psychological concept of affordances. In particular, this dissertation proposes an updated comprehensive working definition of groove, and presents it as a multifaceted participatory experience. Importantly, the findings suggested that the concept of groove is closely linked to the function of music listening as regulation of mood and arousal. Moreover, the conducted additional studies (related to reasons for listening to music and personality traits) contributed to development of a psychological model of groove. Finally, part of the thesis investigated an under-researched aspect related to groove, namely how naturalistic groove-related music is processed in the brain. Synthesising these findings, in the discussion section (1) details about personal, complex and multidimensional characteristics of the concept of groove are discussed, (2) in an attempt to explain “why we groove”, four types of pleasure associated with groove are presented, and (3) relevance of studying the concept of groove is discussed in both clinical and non-clinical settings and further applications of groove research (such as in the context of education) are proposed.

Musiiikki vangitsee kuulijoiden huomion helposti, tuottaa mielihyvää, saa ihmiset tanssimaan ja tuntemaan yhteyttä muihin ihmisiin. Musiikkitieteen alalla nämä musiikkielämyksen elementit liittyvät käsitteeseen "groove". Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana groove-tutkimuksessa on ollut huomattava kasvu, joka on paljastanut niin kuulijoiden groove-elämyksiin vaikuttavia muuttujia kuin sen sovelluksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä kliinisissä ryhmissä, joilla on havaintoon, motoriikkaan tai tunteisiin liittyviä ongelmia. Vaikka alalla onkin edistytty, on yhä epäselvää, miten kuulijoiden groove-elämykset muotoutuvat. Viimeaikaiset artikkelit korostavat tarvetta edelleen tutkia grooveen vaikuttavia muuttujia, mekanismeja ja sen neurologisia perusteita. Tämän väitöskirjan päätavoite onkin tutkia groove-käsitteen nyansseja eri näkökulmista käyttäen useita luonnollisia metodologisia lähestymistapoja. Tämä väitöskirja esittää uusia löydöksiä seuraavista pääaiheista: (i) grooven käsite, (ii) grooveen liittyvät musiikilliset piirteet, (iii) grooveen liittyvät kokemukset, (iv) kuuntelijoiden ominaisuudet ja tavoitteet sekä (v) grooven neuraalinen prosessointi. Nämä erilaiset aiheet esitetään laajemmassa kontekstissa, joka hyödyntää ekologista näkökulmaa, ja esitellään psykologisen affordanssin käsitteen kautta. Tämä väitöskirja ehdottaa päivitettyä ja kattavaa työskentelymääritelmää groovesta ja esittää sen moniulotteisena osallistavana kokemuksena. Tärkeä havainto on, että grooven käsite liittyy läheisesti musiikin kuuntelun rooliin mielialan ja vireystilan säätelynä. Lisäksi suoritetut lisätutkimukset (liittyen musiikin kuuntelun syihin ja persoonallisuuden piirteisiin) ovat edistäneet groove-psykologisen mallin kehittämistä. Lopuksi väitöskirja käsittelee tähän mennessä vähemmän tutkittua grooven neuraalista prosessointia. Näiden löydösten synteesinä keskusteluosiossa (1) käsitellään groove-käsitteen henkilökohtaisten, monimutkaisten ja moniulotteisten piirteiden yksityiskohtia, (2) selitetään "miksi grooveamme" esittämällä neljä nautinnon tyyppiä, jotka liittyvät grooveen, ja (3) pohditaan groove-käsitteen tutkimisen merkitystä sekä kliinisissä että ei-kliinisissä yhteyksissä ja esitetään groove-tutkimuksen mahdollisia sovelluksia, kuten koulutuskontekstissa.