Virtuaalitodellisuutta hyödyntävän harjoittelun vaikuttavuus alaselkäkipuun aikuisilla : järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi

Abstract

Alaselkäkipu on ollut kansainvälisesti merkittävä kansanterveyttä ja -taloutta heikentävä tekijä edeltäneen kolmen vuosikymmenen aikana ja sen vallitsevuuden ennustetaan kasvavan edelleen. Alaselkäkivun ennuste on usein hyvä ja yksilölliset psykososiaaliset tarpeet huomioivaa terapeuttista harjoittelua suositellaan ensisijaiseksi hoitokeinoksi. Yksi mahdollisista harjoittelun muodoista alaselkäkivun kuntoutuksessa voi olla virtuaalitodellisuutta (VR) hyödyntävä harjoittelu. Tämän järjestelmällisen katsauksen ja meta-analyysin tarkoituksena oli selvittää, onko virtuaalitodellisuutta hyödyntävä harjoittelu vaikuttavampaa koettuun kivun intensiteettiin alaselkäkipuisilla aikuisilla, verrattuna muuhun harjoitteluun, tavanomaiseen hoitoon ja ohjaukseen tai hoidotta jättämiseen. Lisäksi tarkasteltiin, liittyykö harjoitteluun haittavaikutuksia ja mikä on VR-harjoittelun näytönaste.

Tutkielman aineistona hyödynnettiin Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa (ROVA) -tutkimushankkeen aineistoa. Mukaan otettavien tutkimusten PICOS-strategia tässä pro gradu-tutkielmassa oli: (P) vähintään 18-vuotiaat henkilöt, joilla on atraumaattinen alaselkäkipu, (I) virtuaalitodellisuutta hyödyntävä harjoittelu, (C) muu harjoittelu, tavanomainen hoito ja ohjaus tai hoidotta jättäminen, (O) alaselkäkipu ja (S) tutkimusasetelmana satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Alkuperäistutkimusten harhan riskiä arviotiin Risk of Bias (RoB2) -harhan arvioinnin työkalulla, meta-analyysi toteutettiin Review Manager -ohjelmalla (versio 5.4.1.) ja näytönastetta arvioitiin GRADE-työryhmän ohjeistuksen ja luokituksen mukaan sekä hoitosuositusryhmien käsikirjan avulla.

Tutkielmaan sisällytettiin yksitoista RCT-tutkimusta joissa tutkittavat olivat 18–69 -vuotiaita. Tutkimusten kokonaisharhan riski oli korkea (n = 2) tai epäselvä (n = 9). Alaselkäkivun intensiteetti oli lähtötilanteessa keskimäärin 6,1 (95 % LV 5,4 – 6,7), asteikolla 0-10. Virtuaalitodellisuutta hyödyntävä harjoittelu vähensi alaselkäkipua tehokkaammin, verrattuna vertailuryhmän saamaan interventioon (–1,33, 95 % LV [-2,02; -0,64], p = 0,0002, I² = 95 %, 10 RCT, 411 tutkittavaa henkilöä).

Virtuaalitodellisuutta hyödyntävä harjoittelu saattaa vähentää alaselkäkipua aikuisilla verrattuna tavanomaiseen harjoitteluun, hoitoon tai ohjaukseen ja hoidotta jättämiseen. VR-harjoittelun yhteydessä ei esiintynyt tilapäistä lihasarkuutta vakavampia haittavaikutuksia, mutta haittavaikutuksia oli raportoitu alkuperäistutkimuksissa heikosti. Lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan VR-harjoittelun vaikuttavuuden ja mahdollisten haittavaikutusten selvittämiseksi. Uudet tutkimukset todennäköisesti vaikuttavat arvioon vaikutuksen suuruudesta ja mahdollisesti sen suunnasta (näytönaste C).

Low back pain has been a leading cause of disability internationally and a significant factor undermining public health and the economy during the previous three decades, and its prevalence is predicted to continue to grow. The prognosis for low back pain is often good and therapeutic exercise that takes individual psychosocial needs into account is recommended as the primary treatment. One of the possible forms of exercise in the rehabilitation of lower back pain can be training using virtual reality. The purpose of this systematic review and meta-analysis was to determine whether exercise using virtual reality (VR) has an effect on per-ceived pain intensity in adults with low back pain, compared to other exercise, conventional treatment and guidance, or no treatment. In addition, possible adverse effects associated with VR-exercise was observed and examined, and the grade of evidence evaluated.

The material utilized in this thesis is based on the material of the ROVA research project ("The effectiveness and meanings of the use of robots, virtual reality and augmented reality in rehabilitation"). The PICOS-strategy for this thesis for included studies was: (P) subjects aged 18 years or older with atraumatic low back pain, (I) exercise using virtual reality, (C) other exercise, usual care and guidance or no treatment, (O) low back pain and (S) a randomized controlled trial as a research design. The Cochrane network's manual for systematic reviews and the PRISMA reporting guidelines for systematic reviews were used in the planning and writing of this thesis. The risk of bias in the original studies was assessed using the Risk of Bias (RoB2) assessment tool, the meta-analysis was conducted using the Review Manager program (version 5.4.1.) and the level of evidence was assessed according to the guidelines and classification of the GRADE working group and the Finnish manual of treatment recommendation groups.

Eleven original studies were included in the thesis. The subjects were 18-69 years old. Overall risk of bias in the original studies was high (n = 2) or unclear (n = 9). Pain intensity at baseline was 6.1 (95 % CI 5.4 – 6.7) on average, on a scale of 0-10. Virtual reality-based exercise was more effective in reducing low back pain compared to control group (–1.33, 95% CI [-2.02; -0.64], p = 0.0002, I² = 95%, 10 RCT, 411 subjects).

Virtual reality-based exercise may reduce low back pain in adults compared to conventional training, treatment or guidance and no treatment. During VR-exercise, no adverse effects more than temporary muscle soreness was reported, although adverse effects weren’t reported regularly in RCTs. More robust studies are needed to determine the effectiveness of VR-training and the essence of adverse events. New studies are likely to have an effect on the magnitude of the treatment effectivity and possibly its direction (level of evidence = low).