Intertwining science and politics : foreign scholars of Finland and their Finnish collaborators, ca. 1870–1920

Abstract

The Finns had been an overlooked subject of scientific inquiry for a long time, but during the nineteenth century, and especially the latter half of the century, Finnish people, culture and language started increasingly to interest European researchers outside Finland. This thesis examines five of them, British folklorist John Abercromby, Italian scholar Domenico Comparetti, Swedish anthropolo-gist Gustaf Retzius, Danish linguist Vilhelm Thomsen and German anthropol-ogist Rudolf Virchow, who were some of the most prominent non-Finnish re-searchers studying Finns during this era. The five non-Finnish researchers did not work alone but were keen to collaborate with Finnish researchers who could advance their own personal and national goals by becoming associated with their European colleagues. To study the actions of the non-Finnish researchers, this study not only investigates their scientific output but also thoroughly analyses their corre-spondence with the Finnish scientific community to find out more about how they conducted their studies and to what extent different social norms affected their scientific work and interactions with other researchers. As a social group, the researchers of the nineteenth century were not separated from broader soci-ety but were influenced by the ideological currents and political events of their time, which are visible in their scientific work and their activities outside the sphere of science. Although the researchers generally viewed themselves as members of the international scientific community, they did not seek to relinquish their nation-al identities; rather, in most cases, they acted as representatives of their nations, even in scientific settings. Many of the researchers were politically active and took part in political life. This thesis especially examines the ways in which the non-Finnish researchers contributed to the political developments in Finland during an era when the autonomous position of the Grand Duchy of Finland became increasingly challenged in the Russian Empire and the Russifying poli-cies in Finland received international attention.

Suomalaiset olivat pitkään sivuutettu tutkimuskohde, mutta 1800-luvulla ja etenkin vuosisadan jälkipuoliskolla kiinnostus suomalaisia, Suomen kulttuuria ja suomen kieltä kohtaan lisääntyi Suomen ulkopuolisten tutkijoiden keskuudessa. Tämän väitöstyön kannalta keskeisiä ovat heistä viisi: brittiläinen folkloristi John Abercromby, italialainen eepostutkija Domenico Comparetti, ruotsalainen antropologi Gustaf Retzius, tanskalainen kielitieteilijä Vilhelm Thomsen ja saksalainen antropologi Rudolf Virchow, jotka edustivat tuon aikakauden keskeisimpiä suomalaisten tutkijoita Suomen ulkopuolella. Nämä tutkijat eivät työskennelleet täysin yksin vaan pitkälti suomalaisten tutkijoiden avustuksella, joita kiinnosti edistää omia henkilökohtaisia ja kansallisia pyrkimyksiään näiden ulkomaisten kollegojen avulla. Tämä tutkimus ei keskity tarkastelemaan vain näiden viiden ulkomaalaisen tutkijan tieteellisiä tuotoksia vaan myös analysoi heidän kirjeenvaihtoansa suomalaisten tutkijoiden kanssa ymmärtääksemme paremmin, miten he tekivät tutkimuksiaan ja minkälaiset sosiaaliset normistot vaikuttivat heidän toimintaansa. Tutkijat eivät olleet irrallaan yhteiskunnasta vaan heihin vaikuttivat aikakauden aatteelliset virtaukset ja poliittiset tapahtumat, jotka näkyivät myös heidän tutkimuksissaan ja toiminnassaan tieteellisen maailman ulkopuolella. Vaikka tutkijat yleensä mielsivät itsensä kansainvälisen tiedeyhteisön jäseniksi, he eivät olleet luopuneet kansallisista identiteeteistään vaan katsoivat edustavansa kansakuntiaan myös tieteellisissä yhteyksissä. Useat tutkijoista olivat poliittisesti aktiivisia ja tämä tutkimus on kiinnostunut erityisesti tarkastelemaan, miten edellä mainitut viisi ulkomaalaista tutkijaa vaikuttivat poliittisiin tapahtumiin Suomessa aikakautena, jolloin sen autonominen asema oli uhan alla ja venäläistämistoimet saivat myös kansainvälistä huomiota osakseen.