The role of citizens in biodiversity offsetting
Julkaistu sarjassa
JYU DissertationsTekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author & University of Jyväskylä
Eco-crises appear as low-hanging dark clouds just before the storm – the collapse of critical ecosystems on Earth. Several scientific reports show we are at an alarming stage of biodiversity and climate issues. If we wish to live on planet Earth, we need immediate action to mitigate the negative impacts our current lifestyle has on nature. Achieving the global targets of nature conservation and ecosystem restoration requires alternative methods of implementation. One attempt to secure Earth’s ecological condition is a mitigation hierarchy. It is a decision-making framework supporting, among other things, conservation planning. The last step of the hierarchy, biodiversity offsetting, has played an important role in global nature conservation discussions for a couple of decades. While biodiversity offsetting and its methodological features are debated in academia, my dissertation focuses on a different aspect, individual people. Individual people, here called citizens, may have different roles, interests, and possibilities to conduct pro-biodiversity actions and participate in the sustainability transition. Procedurally, biodiversity offsetting offers very few options for citizen actors and simultaneously biodiversity offsetting poorly recognises social impacts caused by a development project or the setting of an offset area. Multidimensional nature relations in the current Finnish context provide insight into different actor roles of citizens regarding biodiversity questions and values represented in societies. The citizen potential for pro-biodiversity actions are framed through their attitudes and willingness for concrete actions, for example in private gardens. In this dissertation I clarify the gap between citizens’ potential and the space of action reserved for them in enhancing biodiversity and in biodiversity offsetting especially.
...
Elämme ekokriisien aikaa, jonka vakavuutta useat kansainväliset tutkimusraportit korostavat. Tarvitsemme pikaisesti tekoja elämäntapamme aiheuttamien negatiivisten luontovaikutusten pienentämiseksi. Kansainvälisesti on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi mm. luonnonsuojelun ja ennallistamisen keinoin. Poliittisen tason rinnalle tarvitsemme muitakin vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto maapallon ekologisen tilan turvaamiseksi on lievennyshierarkia. Se on päätöksentekojärjestelmä, joka muiden ominaisuuksiensa ohella turvaa luonnonsuojelulle tuttuja päämääriä. Viimeinen askelma neliportaisessa hierarkiassa on ekologinen kompensaatio, josta on keskusteltu luonnonsuojelu- ja yhteiskuntatieteissä vilkkaasti viimeisten parin vuosikymmenen ajan. Sillä välin, kun laajempi akateeminen tutkijajoukko keskittyy debatoimaan ekologisen kompensaation metodologisesta riittävyydestä, otan väitöskirjassani toisenlaisen näkökulman ja tarkastelen ekologista kompensaatiota ihmisistä käsin. Ihmisillä, kutsun heitä kansalaisiksi, voi olla erilaisia rooleja, kiinnostuksen kohteita ja haluja osallistua kestävyysmurrokseen sekä toteuttaa luonnon tilaa tukevia tekoja. Ekologinen kompensaatio tarjoaa nykymuodossaan hyvin vähän osallistumisen mahdollisuuksia kansalaisille ja samaan aikaan se tunnistaa huonosti ihmisille aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia, joita aiheutuu sekä hankealueesta, jossa luonnon tilan heikennys tapahtuu, että sitä korvaamaan osoitetusta hyvitysalueesta. Ihmisten henkilökohtainen luontosuhde, suomalaisessa kontekstissa tutkittuna, antaa lisäymmärrystä eri rooleista ja toimijuuksista, joita kansalaisilla on suhteessa luonnon monimuotoisuuteen sekä yleisemmän tason yhteiskunnallisista arvoista. Kysyin kansalaisilta myös heidän omia näkemyksiään ekologisesta kompensaatiosta ja valmiuksista konkreettisiin luontohyvityksiin esimerkiksi omassa puutarhassaan. Hahmottelen tässä kirjassa kansalaisten toimintapotentiaalia luontohyvityksiin eli pienen mittakaavan luontopositiivisiin tekoihin niin luontosuhteen, kuin asenteiden ja toimintavalmiuden kautta.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-9741-0ISSN Hae Julkaisufoorumista
2489-9003Julkaisuun sisältyy osajulkaisuja
- Artikkeli I: Tupala, A.-K., Huttunen, S., & Halme, P. (2022). Social impacts of biodiversity offsetting : A review. Biological Conservation, 267, Article 109431. DOI: 10.1016/j.biocon.2021.109431
- Artikkeli II: Raatikainen K. J., Tupala A-K, Niemelä R., Laulumaa A-M. (2023). The Intricate Diversity of the Human-Nature Relations: Evidence from Finland. Submitted manuscript to Ambio.
- Artikkeli III: Tupala, A-K, Huttunen, S., Aro, R., Lizarazo C., Tuittila, S. (2023). What are Citizen-Level Nature Amends? Rescaling Biodiversity Offsetting from a Citizen Perspective. Submitted manuscript to Conservation Science and Practice.
- Artikkeli IV: Tupala, A-K, Laine, I., Raatikainen, K. J., Oldén, A. (2023). Gardens’ Potential as a Place for Biodiversity: A Case Study among Garden enthusiasts. Manuscript.
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- JYU Dissertations [852]
- Väitöskirjat [3568]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Rethinking standard biodiversity offset calculations: Combining standard offset metrics with more ecologically relevant measures to improve biodiversity persistence
Marshall, Erica; Kujala, Heini; Wintle, Brendan (Open Science Centre, University of Jyväskylä, 2018)Biodiversity offsetting has been increasingly used around the world to compensate for the rising environmental impacts caused by development[1]. There is considerable scepticism about the effectiveness of offsets to achieve ... -
Biodiversity offsets: can we push the threshold for offsetable impacts by translocation of substrates and species?
Hjältén, Joakim; Lövroth, Therese; Hekkala, Anne-Maarit; Jönsson, Mari; Lindroos, Ola; Lundmark, Tomas; Nordin, Jessica; Granberg, Åsa; Josefsson, Torbjörn (Open Science Centre, University of Jyväskylä, 2018)Biodiversity offsets: can we push the threshold for offsetable impacts by translocation of substrates and species? Land-use have led to changes in ecosystem structures and processes, biodiversity loss, and declines in ... -
Voluntary vs. compliance regimes for the implementation of biodiversity offsets
Darbi, Marianne (Open Science Centre, University of Jyväskylä, 2018)The discussion about voluntary vs. mandatory offsets has risen to particular attention with the planned No Net Loss initiative of the EU and the envisaged introduction of a mandatory compensation scheme at EU level. However, ... -
Biodiversity and carbon offsets of the ECCB2018 congress
Mustajärvi, Linda; Kotiaho, Janne; Moilanen, Atte (Open Science Centre, University of Jyväskylä, 2018)As human beings we cause harmful ecological impacts such as habitat destruction and greenhouse gas (GHG) emissions. Biodiversity and climate offsetting (compensations) are approaches where harmful ecological and climate ... -
The role of soft law vs hard law instruments in the enforcement of biodiversity offsets and their impacts on stakeholders
Dupont, Valérie (Open Science Centre, University of Jyväskylä, 2018)The enforcement of biodiversity offsets is of utmost important for their effectiveness. According to many studies, the principal reasons offsets fail to achieve their intended purpose in regulatory systems are the lack of ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.