Synnyttäneiden kokemuksia ja käsityksiä synnytykseen valmistautumista tukevista tekijöistä

Abstract

Synnytykseen valmistautuminen on yksi merkittävistä synnytyskokemukseen vaikuttavista tekijöistä. Valmistautumisen on todettu parantavan synnytyskokemusta synnytyksen aikaisista tapahtumista huolimatta. Synnytyskokemuksella taas on merkittäviä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia synnyttäneen naisen ja koko perheen hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa synnyttäneiden kokemuksia ja käsityksiä synnytykseen valmistautumista tukevista tekijöistä.

Tässä pro gradu -tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin vuosina 2020–2021 osana Koneen Säätiön rahoittamaa yhteiskuntatieteellistä hanketta “Kamppailu synnytyksestä -Synnytyskulttuurin murros Suomessa”. Aineisto kerättiin kirjoituskutsulla, jota jaettiin sosiaalisessa mediassa ja siinä pyydettiin kirjoittamaan vapaasti merkityksellisistä asioista ja kokemuksista raskaus, - synnytys- ja lapsivuodeajalta. Kokemuksia toivottiin muun muassa liittyen raskausajan vointiin, toiveisiin ja tarpeisiin sekä siihen, miten ne on äitiyshuollossa kohdattu, raskauden aikana saatuun hoitoon, synnytykseen valmistautumiseen ja tuen merkitykseen sekä vuorovaikutukseen äitiyshuollon ammattilaisten kanssa. Käytetty aineisto rajautui 46 kertomukseen, joissa kuvailtiin kokemuksia ja käsityksiä synnytykseen valmistautumiseen liittyen ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Aineistosta tunnistettiin useita eri tekijöitä, jotka tukivat synnytykseen valmistautumista synnyttäneiden kokemuksen tai käsityksen mukaan. Nämä tekijät jaettiin viiteen teemaan, jotka ovat: 1) psyykkinen valmistautuminen, 2) selviytymiskeinojen vahvistaminen, 3) toimiva äitiyshuollon palvelujärjestelmä, 4) hyvä hoito äitiyshuollossa ja 5) myönteinen synnytyspuhe yhteiskunnassa. Synnytykseen valmistautumisessa tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti erilaiset tekijät, jotka sitä tukevat. Yksilön voimaantumista tulevaan synnytykseen tukivat erityisesti hänen psyykkinen valmistautumisensa sekä synnytyksessä käytettävien selviytymiskeinojensa vahvistaminen. Sosiaalisesta tuesta erityisesti puolison tuki ja osallistuminen valmistautumiseen nähtiin tärkeänä ja puolisoiden välistä yhteistä kokemusta vahvistavina. Äitiyshuollon palveluissa tärkeää on valmistautumisen kannalta palveluiden riittävyys, yksilöllisyys ja tasalaatuisuus, jotka takaisivat toteutuessaan kaikille synnyttäjille yhdenvertaisen mahdollisuuden valmistautua synnytykseen. Saadussa hoidossa valmistautumista tukivat erityisesti kunnioittava kohtaaminen ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon omassa hoidossaan. Näiden lisäksi myönteinen synnytyspuhe yhteiskunnassa tukisi synnyttäneiden käsityksen mukaan valmistautumista. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä synnytykseen valmistautumista tukevia palveluita asiakaslähtöisemmiksi. Valmistautumista tukevat tekijät tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti äitiyshuollon palvelujärjestelmässä, ei vain synnytysvalmennuksissa.