Skillnader i tankar om tandemundervisning mellan gymnasister som har finska respektive svenska som skolspråk

Abstract

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, onko lukiolaisten ajatuksissa tandemopetuksesta eroja riippuen koulukielestä (suomi ja ruotsi). Lisäksi selvitetään tekijöitä, jotka aiheuttavat mahdollisia eroja suhtautumisessa tandemopetukseen.

Tutkimusmateriaali on kerätty puolistrukturoidun kyselyn avulla Länsi-, Itä- ja Keski-Suomesta. Tutkimukseen osallistui 74 tutkittavaa, joista 29 käy lukiota suomeksi ja 45 ruotsiksi. Tutkittavat tulevat kaksikielisiltä alueilta (suomi ja ruotsi) Länsi-Suomesta, mutta käyvät lukiota ruotsiksi, sekä yksikielisiltä alueilta (suomi) Keski- ja Itä-Suomesta, ja käyvät lukiota suomeksi. Materiaali analysoitiin kategorisoimalla vastaukset koulukielen perusteella ja näin vertailemalla tutkittavien ajatuksia. Avoimet kysymykset on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä.

Tulokset osoittavat, että suomeksi lukiota käyvät suhtautuvat tandemopetukseen hieman paremmin, ja heidän ajatuksensa siitä ovat selkeämpiä. Tulosten mukaan he haluaisivat sitä lisää, ja osallistuisivat selkeästi enemmän tandemopetukseen, mutta kuitenkin kokevat enemmän negatiivisia tunteita sitä kohtaan. Ruotsiksi lukiota käyvät ovat epävarmempia tandemopetuksesta, mutta se on kuitenkin motivoinut heitä enemmän, ja he haluaisivat lukioon pakollista tandemopetusta. Yksi tärkeä tulos on se, että suomeksi lukiota käyvät kokevat huomattavasti enemmän iloa, mutta jännittävät tandemopetusta enemmän, kun taas ruotsiksi lukiota käyvät stressaavat tandemopetusta selvästi enemmän. Suomeksi ja ruotsiksi lukiota käyvät pitävät tandemopetuksesta kuitenkin lähes yhtä paljon. Erot ajatuksissa eivät suurimmaksi osin ole suuria, mikä johtuu siitä, että lukiolaiset perustelevat ajatuksiaan ja valintojaan hyvin samankaltaisesti. Pienet ajatuserot johtuvat siitä, että suomeksi ja ruotsiksi lukiota käyvät painottavat eri kysymyksissä eri perusteluita, ja osassa kysymyksistä toinen kieliryhmä on omannut enemmän perusteluita ajatuksilleen ja valinnoilleen, jolloin on syntynyt pieniä ajatuseroja kieliryhmien välillä. Useimmiten tekijät, jotka aiheuttavat ajatuseroja, liittyvät kokemuksiin tandemopetuksen hyödyllisyydestä ja hauskuudesta, sekä mahdollisuudesta käyttää toista kotimaista kieltä.