Community Currencies : A mechanism for rural renaissance, promise and practicalities

Abstract

Conventional macroeconomics regards money as a neutral tool. Neutralization gives rise to the problem of mediation, where money is an abstraction from the real flows of goods and services. Money then acts as an alienation technology distancing us from the biocultural landscape. These abusive money relations damage the rural relationships, which are essential for our survival. By using an integral economics approach focusing on people, their relationships with each other, place, and the environment they are embedded in, we can better understand the disconnection and be prompted with healing solutions. Neutral money hegemony and culture are challenged from within community economics by using different ‘forms of money’ and ‘near money.’ As a participant observer, I investigated 6 case studies of such schemes in Finland: i) The Neocracy, which uses Karma, Neco, and Collexa cryptocurrency tokens, via the stackchain, to transform the economic, political, and social systems to a non-monetary economy as part of the great transition. ii) VTS housing foundation’s Pisteet kotiin points system, that supports “a solid foundation for good life.” Points reward rent-paying with vouchers. iii) Book- Mooch, a book-exchange service based on mooch points. iv) BookCrossing, a book-sharing economy. v) Sysmä village’s local QR-coded hyper-local currency, which was used as a system of account to encourage local business trade to stimulate endogenous growth. vi) Further conceptual development around flows of knowledge and other capitals was explored at the resilience hub NomadTown. There, action research with the rural NGO Sydänlanka ry spread ideas and showed how to live more ecologically. These schemes cover people building societal alternatives more sensitive to ecological and happiness economics. To contextualize with the macro-economic system, I used Schumpeter’s concept of the economy based on a critical figure, business cycles, and monetary theory as a theoretical framework. I looked at them via a community economics lens operating for rural resilience. I incorporated Gunnar Myrdal’s Circular Cumulative Causation, the virtuous circle and circular economy. I used current-sees (the symbol systems to make flows of capitals at different levels visible). The Banjar system of Bali and the Neocracy were exploited using methodological utopianism through its archaeological mode. Thus, I developed simulacrum case study research so engineering flows to support rural areas is a promising possibility. Just as monies flow as currencies, so do ideas, knowledge, cultural ways of being, and more. The concept of current-sees looks at these flows. In the Finnish cultural context, the mutualistic traditional rural talkoot culture is a haunting inspiration that can be supported with community currencies. By mediating different flows we can take practical action to create alternatives to neoliberal capitalism. Empirically, the research highlighted that the purpose of local currencies is to promote a more ecologically and economically sustainable world by strengthening communities of place, and communities of interest, as communities of use. Such alternatives can bring forward-resilience to our communities as part of the resilient state. By using different current-sees, as we do with ledger systems like those used with the Neocracy, BookMooch, and Pisteet kotiin, we can fight rural decline (young people leaving for the cities; unemployment; social exclusion; or in-active aging), which is needed for a viable countryside. Keywords: community economics, ecoliteracy, economic geography, integral theory, community of use, ecocentrism, cryptocurrency, near money, positive blockchain, DLT, liquidity

Tavanomaiset makrotalouden näkemykset pitävät rahaa neutraalina välineenä. Tämä synnyttää ongelman, jossa rahasta irtoaa todellisista tavara- ja palveluvirroista abstraktioksi, mikä puolestaan lisää etäisyyttä käsinkosketeltavaan todellisuuteen. Raha toimii silloin teknologiana, joka vieraannuttaa meitä entisestään biokulttuurimaisemasta. Nämä vääristyneet rahasuhteet luovat etuoikeuksia kaupunkeihin tavalla, jotka vahingoittavat maaseutusuhteita, jotka puolestaan ovat välttämättömiä selviytymisellemme. Instituutiotalouden lähestymistapaa käyttämällä osoitan tässä tutkimuksessa, kuinka yhteisötalous haastaa neutraalia rahahegemoniaa ja -kulttuuria, käyttämällä erilaisia rahan muotoja ja lähirahaa Suomessa. Noudatin tapaustutkimuksen tutkimusmetodologiaa osallistuvana tarkkailijana kuudessa eri tapauksessa, joissa yhteisöpohjaisia talousjärjestelmiä käytetään jokapäiväisessä elämässä: i) Onnellisuus talouteen perustuva Neocracy, joka käyttää Neco, Karma ja Collexa kryptotokeneita. ii) Tampereen VTS-asuntosäätiön: Pisteet kotiin järjestelmä, luoda vakaa perusta hyvälle elämälle; iii) Kirjanvaihtopalvelut BookMooch ja, iv) BookCrossing. v) Sysmän kylän paikallinen QR-koodattu hyperpaikallinen valuutta. vi) Tietovirtojen ja muiden varantojen käsitteellistä kehitystä selvitettiin pidemmälle Joensuun NomadTownin verkosto- ja tapaustutkimuksessa. Täällä tekemäni toimintatutkimus auttoi perustamaan Sydänlanka ry:n Resilienssihubin levittämään ideoita ja käytännön esimerkkejä ekologisesta elämästä. Tutkitut tapaukset kattavat yhdessä pieniä, valtavirran ja kotitaloustalouksien marginaalialueiden yhteistyöryhmiä. Ne luovat toiminnallaan tiedostavia yhteiskunnallisia vaihtoehtoja, jotka ovat herkempiä ekologiselle ja onnellisuuteen perustuvalle taloustieteelle. Ymmärtääkseni, kuinka ne toimivat makrotaloudellisen järjestelmän kanssa, otin teoreettiseksi viitekehykseksi Schumpeterin talouskonseptin, joka perustuu kriittiseen luvun käsitteeseen, suhdanteisiin ja rahateoriaan. Sen jälkeen tarkastelin ekologista taloustiedettä maaseudun resilienssiä edistävän linssin läpi. Yhdistin Myrdalin hyveen kehän [Circular Cumulative Causation] ja kiertotalouden. Tarkastelin Balin Banjar-järjestelmää ja Neocracy:ä simulakrumi-tapaustutkimuksen kautta. Tämä soveltava tutkimus kehitti metodologista utopianismiä sen arkeologisen moodin kautta. Simulakrumi-tapaustutkimus antaa konkreettisen työkalun metodologiselle utopianismille tutkimalla ja analysoimalla utopianistisiä konsepteja yhteisövaluuttojen virroissa, liikkeissä ja datassa. Olennaiset käytännön elementit tunnistettiin, jotta tämän kaltaisten virtojen suunnittelu muissa tilanteissa loisi lupaavan mahdollisuuden maaseutualueiden tukemiseksi. Empiirisesti tapaustutkimus osoitti, että yhteisövaluuttojen tarkoitus on edistää ekologisempaa ja taloudellisesti kestävämpää maailmaa vahvistamalla paikallisyhteisöjä ja mielenkiinnon kohteiden ympärille kerääntyneitä yhteisöjä niiden käyttöyhteisöinä. Tälläiset vaihtoehdot lisäävät tulevaisuuden sietokykyä – resilienssiä, yhteisöissämme. Samoin kuin rahat virtaavat valuuttoina, niin tekevät myös muut yhteisön varannot, kuten ideat, tieto ja kulttuuriset tavat. Varavirtojen [current-sees] käsite tarkastelee näitä virtoja. Välittämällä erilaisia varavirta-näkemyksiä, kuten teemme pääkirjajärjestelmissä, kuten Pisteet kotiin Neocracyssa, ja BookMoochissa, voimme torjua maaseudun rappeutumista (nuorten lähteminen kaupunkeihin, työttömyys, sosiaalinen syrjäytyminen tai ikääntyvien passivoituminen), ja siten elävöittää maaseutua. Talkoiden ilmentämää suomalaisen maaseutukulttuurin henkeä voidaan tukea yhteisövaluutoilla. Luomalla käytännön toimina vaihtoehtoja uusliberaalille kapitalismille suomalaisessa kulttuurikontekstissa näitä erilaisia pohjavirtoja ohjailemalla. Avainsanat: ekolukutaito, ekosentrismi, heterodoksinen taloustiede, kryptovaluutta, likvidiys, talousmaantiede, integraaliteoria, positiivinen lohkoketju, DLT