Tavanomaiset makrotalouden näkemykset pitävät rahaa neutraalina välineenä. Tämä synnyttää
ongelman, jossa rahasta irtoaa todellisista tavara- ja palveluvirroista abstraktioksi, mikä puolestaan
lisää etäisyyttä käsinkosketeltavaan todellisuuteen. Raha toimii silloin teknologiana, joka
vieraannuttaa meitä entisestään biokulttuurimaisemasta. Nämä vääristyneet rahasuhteet luovat
etuoikeuksia kaupunkeihin tavalla, jotka vahingoittavat maaseutusuhteita, jotka puolestaan ovat
välttämättömiä selviytymisellemme. Instituutiotalouden lähestymistapaa käyttämällä osoitan
tässä tutkimuksessa, kuinka yhteisötalous haastaa neutraalia rahahegemoniaa ja -kulttuuria,
käyttämällä erilaisia rahan muotoja ja lähirahaa Suomessa. Noudatin tapaustutkimuksen tutkimusmetodologiaa
osallistuvana tarkkailijana kuudessa eri tapauksessa, joissa yhteisöpohjaisia
talousjärjestelmiä käytetään jokapäiväisessä elämässä:
i) Onnellisuus talouteen perustuva Neocracy, joka käyttää Neco, Karma ja Collexa kryptotokeneita.
ii)
Tampereen VTS-asuntosäätiön: Pisteet kotiin järjestelmä, luoda vakaa perusta
hyvälle elämälle; iii) Kirjanvaihtopalvelut BookMooch ja, iv) BookCrossing. v) Sysmän kylän
paikallinen QR-koodattu hyperpaikallinen valuutta. vi) Tietovirtojen ja muiden varantojen käsitteellistä
kehitystä selvitettiin pidemmälle Joensuun NomadTownin verkosto- ja tapaustutkimuksessa.
Täällä tekemäni toimintatutkimus auttoi perustamaan Sydänlanka ry:n Resilienssihubin
levittämään ideoita ja käytännön esimerkkejä ekologisesta elämästä. Tutkitut tapaukset
kattavat yhdessä pieniä, valtavirran ja kotitaloustalouksien marginaalialueiden yhteistyöryhmiä.
Ne luovat toiminnallaan tiedostavia yhteiskunnallisia vaihtoehtoja, jotka ovat herkempiä ekologiselle
ja onnellisuuteen perustuvalle taloustieteelle.
Ymmärtääkseni, kuinka ne toimivat makrotaloudellisen järjestelmän kanssa, otin teoreettiseksi
viitekehykseksi Schumpeterin talouskonseptin, joka perustuu kriittiseen luvun käsitteeseen,
suhdanteisiin ja rahateoriaan. Sen jälkeen tarkastelin ekologista taloustiedettä maaseudun
resilienssiä edistävän linssin läpi. Yhdistin Myrdalin hyveen kehän [Circular Cumulative
Causation] ja kiertotalouden.
Tarkastelin Balin Banjar-järjestelmää ja Neocracy:ä simulakrumi-tapaustutkimuksen kautta.
Tämä soveltava tutkimus kehitti metodologista utopianismiä sen arkeologisen moodin kautta.
Simulakrumi-tapaustutkimus antaa konkreettisen työkalun metodologiselle utopianismille
tutkimalla ja analysoimalla utopianistisiä konsepteja yhteisövaluuttojen virroissa, liikkeissä ja
datassa. Olennaiset käytännön elementit tunnistettiin, jotta tämän kaltaisten virtojen suunnittelu
muissa tilanteissa loisi lupaavan mahdollisuuden maaseutualueiden tukemiseksi.
Empiirisesti tapaustutkimus osoitti, että yhteisövaluuttojen tarkoitus on edistää ekologisempaa
ja taloudellisesti kestävämpää maailmaa vahvistamalla paikallisyhteisöjä ja mielenkiinnon
kohteiden ympärille kerääntyneitä yhteisöjä niiden käyttöyhteisöinä. Tälläiset vaihtoehdot
lisäävät tulevaisuuden sietokykyä – resilienssiä, yhteisöissämme. Samoin kuin rahat virtaavat
valuuttoina, niin tekevät myös muut yhteisön varannot, kuten ideat, tieto ja kulttuuriset tavat.
Varavirtojen [current-sees] käsite tarkastelee näitä virtoja. Välittämällä erilaisia varavirta-näkemyksiä,
kuten teemme pääkirjajärjestelmissä, kuten Pisteet kotiin Neocracyssa, ja BookMoochissa,
voimme torjua maaseudun rappeutumista (nuorten lähteminen kaupunkeihin, työttömyys, sosiaalinen
syrjäytyminen tai ikääntyvien passivoituminen), ja siten elävöittää maaseutua. Talkoiden
ilmentämää suomalaisen maaseutukulttuurin henkeä voidaan tukea yhteisövaluutoilla. Luomalla
käytännön toimina vaihtoehtoja uusliberaalille kapitalismille suomalaisessa kulttuurikontekstissa
näitä erilaisia pohjavirtoja ohjailemalla.
Avainsanat: ekolukutaito, ekosentrismi, heterodoksinen taloustiede, kryptovaluutta, likvidiys,
talousmaantiede, integraaliteoria, positiivinen lohkoketju, DLT
...
Conventional macroeconomics regards money as a neutral tool. Neutralization gives rise to the
problem of mediation, where money is an abstraction from the real flows of goods and services.
Money then acts as an alienation technology distancing us from the biocultural landscape. These
abusive money relations damage the rural relationships, which are essential for our survival.
By using an integral economics approach focusing on people, their relationships with each
other, place, and the environment they are embedded in, we can better understand the disconnection
and be prompted with healing solutions. Neutral money hegemony and culture are challenged
from within community economics by using different ‘forms of money’ and ‘near money.’
As a participant observer, I investigated 6 case studies of such schemes in Finland:
i) The Neocracy, which uses Karma, Neco, and Collexa cryptocurrency tokens, via the
stackchain, to transform the economic, political, and social systems to a non-monetary
economy
as part of the great transition. ii) VTS housing foundation’s Pisteet kotiin points system, that supports
“a solid foundation for good life.” Points reward rent-paying with vouchers. iii) Book-
Mooch, a book-exchange service based on mooch points. iv) BookCrossing, a book-sharing economy.
v) Sysmä village’s local QR-coded hyper-local currency, which was used as a system of
account to encourage local business trade to stimulate endogenous growth. vi) Further conceptual
development around flows of knowledge and other capitals was explored at the resilience
hub NomadTown. There, action research with the rural NGO Sydänlanka ry spread ideas and
showed how to live more ecologically.
These schemes cover people building societal alternatives more sensitive to ecological and
happiness economics. To contextualize with the macro-economic system, I used Schumpeter’s concept
of the economy based on a critical figure, business cycles, and monetary theory as a theoretical
framework. I looked at them via a community economics lens operating for rural resilience.
I incorporated Gunnar Myrdal’s Circular Cumulative Causation, the virtuous circle and
circular economy. I used current-sees (the symbol systems to make flows of capitals at different
levels visible). The Banjar system of Bali and the Neocracy were exploited using methodological
utopianism through its archaeological mode. Thus, I developed simulacrum case study research
so engineering flows to support rural areas is a promising possibility.
Just as monies flow as currencies, so do ideas, knowledge, cultural ways of being, and more.
The concept of current-sees looks at these flows. In the Finnish cultural context, the mutualistic
traditional rural talkoot culture is a haunting inspiration that can be supported with community
currencies. By mediating different flows we can take practical action to create alternatives to neoliberal
capitalism.
Empirically, the research highlighted that the purpose of local currencies is to promote a
more ecologically and economically sustainable world by strengthening communities of place,
and communities of interest, as communities of use. Such alternatives can bring forward-resilience
to our communities as part of the resilient state.
By using different current-sees, as we do with ledger systems like those used with the
Neocracy, BookMooch, and Pisteet kotiin, we can fight rural decline (young people leaving for the
cities; unemployment; social exclusion; or in-active aging), which is needed for a viable countryside.
Keywords: community economics, ecoliteracy, economic geography, integral theory, community
of use, ecocentrism, cryptocurrency, near money, positive blockchain, DLT, liquidity
...
