Nuorten kansalaistaitojen tarkastelua elinympäristön suunnitteluun osallistumisessa

Abstract

Ihmisten ympäristöön liittyvien perusoikeuksien historiallinen kehitys on tuonut ympäristöperusoikeuden osaksi Suomen perustuslakia, mikä on vaikuttanut Suomen vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin antaen ihmisille aiempaa enemmän mahdollisuuksiin vaikuttaa elinympäristöönsä. Elinympäristön suunnitteluun vaikuttaminen tuli osaksi myös Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2004. Tämä tutkimus kertoo, miten ympäristömme suunnittelujärjestelmään on sijoitettu uusia lakisääteisiä arvoja ja tavoitteita, ja millä tavoin yhteiskuntamme opetusjärjestelmä on pystynyt niitä tavoittamaan kaikille kansalaisille kuuluvina oikeuksina. Tutkimusta varten laatimani kysely selvitti nuorten mahdollisuuksia toteuttaa ympäristöperusoikeuden ympäristöön liittyviä vastuitaan ja oikeuksiaan perusopetuksessa saadun osaamisen pohjalta oppivelvollisuuden päätyttyä, ja oliko kyselyyn vastanneilla nuorilla heidän vastaustensa perusteella kansalaistaitoja vaikuttaa elinympäristöönsä liittyvään päätöksentekoon. Maan-käytön suunnittelun teorian ja tutkimuksen pohjalta laatimani kysymykset selvittävät muun muassa, ovatko suomalaisen kaupungin nuoret oppineet, kuten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 vaativat, ”tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen”. Vertailukohtana tutkimuksessa ovat olleet ympäristö- ja arkkitehtuurikasvatusta harrastuksessaan saaneet nuoret, joiden vastausten kautta selviää, onko aiheesta erityistä oppia saaneiden nuorten ollut mahdollista ymmärtää ja sisäistää elinympäristön suunnitteluun osallistumisen taitoja paremmin kuin niiden nuorten, jotka ovat saaneet vain koulun perusopetusta aiheesta. Kyselyvastausten perusteella nuoret eivät olleet saaneet perus-opetuksessa riittäviä kansalaistaitoja ympäristöperusoikeuden toteutumiseksi mahdollisuudessa vaikuttaa elinympäristöön liittyvään päätöksentekoon heidän elinympäristönsä suunnittelussa. Lisäoppia saaneiden nuorten kansalaistaidot olivat parempia. Saatuihin tuloksiin löytyi kasvatustieteellisen, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelun tutkimuksen valossa monia syitä, kuten resurssivajeet opetuksessa, nuorten elämänvaihe ja sen uskonpuute vaikutusmahdollisuuksiin.

Historical development of environmental rights have brought constitutional right to environment to the Finnish Constitution and to Finnish Land Use and Building Act, which game into force on January 2000. This gave to everyone in Finland more possibilities to influence the decisions that concern their living environment. Influencing to environmental planning game also into Finnish National Core Curriculum for Basic Education 2004. This research tells how new values and goals of environmental rights came into Finnish system of land-use planning and Finnish system of education. I have prepared a survey to find out what kind of skills young people have to participate in environmental planning after finishing their compulsory school, and how teaching has succeeded in achieving its goals to teach the student, that in Finland everyone can influence the planning of their own living environment. The comparison point has been young people who have received architectural and environmental education in their hobby, which can tell what kind of skills can be achieved with education in environmental planning at the age of 16 years. Based on the answers to the survey questions, young people have not received sufficient civic skills in basic education to have an opportunity to influence desicion-making in the planning of their living environment. Those who had received more education in these subjects had better opportunities to do so. In the light of previous educational, environmental and community planning research, many different reasons were found for the results, such as the poor resources available in school teaching, the life stage of young people, and a lack of faith in their influencing opportunities.