Lahjakkuuden tunnistaminen jalkapallossa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen Palloliiton poikien aluevalmentajien käsityksiä lahjakkuudesta. Tarkoituksena oli selvittää aluevalmentajien keinoja ja kriteereitä lahjakkaiden pelaajien tunnistamisessa aluejoukkuetoimintaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös aluevalmentajien omia kokemuksia, ajatuksia sekä kehitysideoita valintaprosessiin sekä yleisesti lahjakkuuden tunnistamiseen liittyen. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Williamsin, Fordin ja Drustin malli mahdollisista huipputasoa ennustavista tekijöistä jalkapallossa. Tutkimukseen valittiin laadullinen lähestymistapa ja tutkimusotteeksi fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimilla haastatteluilla, joihin osallistui kaikki viisi Suomen Palloliiton poikien aluevalmentajaa. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoilla, osittain teoriaohjaavasti ja osittain aineistolähtöisesti.

Suurimmiksi jalkapallolahjakkuutta selittäviksi luokiksi muodostuivat psyykkiset, fyysiset, tekniset ja taktiset tekijät. Yksittäisistä tekijöistä motivaation, nopeuden, pallonhallinnan sekä päätöksenteon koettiin erityisesti osoittavan lahjakkuutta jalkapallossa. Aluejoukkuetoimintaan liittyvät pelaajatarkkailuprosessit olivat haastateltavilla hyvin samanlaiset. Yhteistyö seurojen kanssa nousi merkittävään rooliin pelaajatarkkailuvaiheessa. Aluevalmentajien perusteet ja kriteerit pelaajavalinnoille olivat yhdensuuntaisia lahjakkaan jalkapalloilijan näkemyksen kanssa, kuitenkin erilaisilla painotuksilla. Merkittävimmiksi perusteiksi valinnoille muodostui motivaatio, läsnäolo, liikunnallisuus, pallonhallinta sekä pelikäsitys. Vahvuuden ja monipuolisuuden painotus valinnoissa jakautui aluevalmentajien välillä. Haastateltavien mukaan aluetoiminnassa on ikäluokan parhaat ja potentiaalisimmat pelaajat mukana. Kaikki aluevalmentajat kokivat työnsä merkittäväksi ja aluetoiminnan hyväksi toimintamalliksi. Aluetoimintaan liittyi kuitenkin monia haasteita, kuten biologinen ikä, ajan puute ja ennustaminen. Suurimmiksi luokiksi lahjakkuuden tunnistamisen kehitysideoista muodostui aluetoiminnan ja seuratoiminnan kehittäminen. Haastateltavien mukaan aluetoiminnassa tärkeää olisi optimoida leirien määrä sekä lisätä alueiden välistä yhteistyötä. Aluevalmentajat toivoivat seurojen kansa vuorovaikutuksen lisäämistä molempiin suuntiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomessa lahjakkaiden pelaajien tunnistamisprosesseissa on ehdottomia vahvuuksia. Tutkimuksesta selviää kuitenkin, että kehittymiselle on edelleen tilaa. Yhteisen suunnitelman tai kriteeristön avulla voitaisiin tehostaa objektiivisuutta pelaajavalintaprosesseissa. Tulokset vahvistavat lahjakkaiden pelaajien tunnistamiseen liittyvää ristiriitaisuutta ja johtopäätöksenä esitämmekin, että tärkeintä olisi kehittää ja luoda polkuja ja kehitysympäristöjä mahdollisimman laajasti, jolloin ei hukattaisi potentiaalisia tulevaisuuden huippuja.

The purpose of this study was to investigate the perceptions of talent among the boys’ regional coaches of the Finnish Football Association. The aim was to find out the means and criteria of regional coaches in identifying talented players for regional teams. In addition, the study also examined the regional coaches’ own experiences, thoughts and development ideas related to the selection process and talent identification in general. The study has been carried out in cooperation with the Finnish Football Association.

The theoretical framework of the study is a model by Williams, Ford, and Drust’s model of possible adult high-performance predictors in football. Qualitative approach was chosen for the study and a phenomenological-hermeneutic approach was chosen as the research approach. The material for the study was collected through an open interview with all five boys’ regional coaches of the Finnish Football Association. The interview data was analyzed using qualitative content analysis, partly in a theory-driven and partly in a data-driven way.

The biggest sub-themes explaining football talent were mental, physical, technical, and tactical factors. Of the individual factors, motivation, speed, ball control and decision-making were especially perceived as demonstrating talent in football. The player scouting processes related to composing regional teams were very similar for the interviewees. Cooperation with clubs played a significant role in the scouting and selecting phase of talented players. The criteria for player selection by regional coaches were in line with the idea of talented football player, however, with different emphases. The most significant criteria for selection were motivation, game presence, athleticism, ball control and game intelligence. According to the interviewees ‘the best’ and ‘the most potential’ in the age group are involved in the regional teams. All the regional coaches felt that their work is important, and that the system of regional teams is generally a good model. However, there were many challenges associated with regional team activities, such as biological maturity, lack of time and prediction of the level of players in the future. The biggest sub-themes of talent identification development ideas consisted of the development of regional activities and club activities. According to the interviewees, it would be important to optimize the number of camps and increase cooperation between the regions. The regional coaches hoped to increase the interaction between the clubs in both directions.

The results of the study indicate that there are absolute strengths in the processes of identifying talented players in Finland. However, the study shows that there is still room improvement. A collective plan or set of criteria could be used to enhance objectivity in player selection processes. The results reinforce the contradiction in identifying talented players, and we conclude that the most important thing would be to develop and create paths and environments as widely as possible. This would allow young players to stay in football, so as not to miss out on potential top players of the future.