Vapaa-ajan liikunnan yhteys oppilaan motivaatioon ja viihtymiseen koululiikunnassa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää vapaa-ajan liikunnan yhteyttä suomalaisten peruskoulussa olevien oppilaiden motivaatioon ja viihtymiseen koululiikunnassa. Koululiikunnassa viihtymisen on todistettu olevan yhteydessä fyysisen aktiivisuuden määrään sekä koulun liikuntatunneilla että vapaa-ajalla, mutta toiseen suuntaan vaikuttavaa yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Vain noin kolmasosa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu liikkumissuositusten mukaisesti, mikä voi osaltaan vaikuttaa oppilaiden viihtymiseen liikuntatunneilla. Sen takia onkin erittäin tärkeää luoda mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys viihtyvyyden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Liikunnassa viihtyminen on seurausta sisäisen motivaation muodostumisesta kyseiseen toimintaan. Sisäisen motivaation muodostumista on liikuntaympäristöissä tutkittu hyödyntäen itsemääräämisteoriaa ja tavoiteorientaatioteoriaa. Itsemääräämisteoriassa sisäisen motivaation syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat koettu autonomia, pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Tavoiteorientaatioteoriassa saatuihin pätevyydenkokemuksiin ja sisäiseen motivaatioon vaikuttavat tehtävä- ja minäsuuntautuneet tavoiteorientaatiot. Kahden edellä esitellyn motivaatioteorian lisäksi motivaatioilmasto-termillä on keskeinen rooli viihtymistä ja motivaatiota tutkittaessa. Suomalaisten lasten ja nuorten koululiikunnassa viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä on löydetty useita. Liikunnanopetuksessa viihtymistä lisääviä tekijöitä ovat tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto, kolmen psykologisen perustarpeen täyttyminen, oppituntien mieluisat sisällöt ja oppilaan sisäinen motivaatio. Koululiikunnassa viihtyminen on yhteydessä lisääntyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen vapaa-ajalla. Vapaa-ajan liikunnan määrästä koululiikunnassa viihtyvyyttä suoraan lisäävänä tekijänä ei kuitenkaan ole selvää tieteellistä näyttöä. Liikunnan harrastaminen ja vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä koululiikunnassa koettuun pätevyyteen ja voivat näin ollen edesauttaa sisäisen motivaation muodostumisessa ja lisätä toiminnassa viihtymistä.