Vapaa-ajan liikunnan yhteys oppilaan motivaatioon ja viihtymiseen koululiikunnassa
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää vapaa-ajan liikunnan yhteyttä suomalaisten peruskoulussa olevien oppilaiden motivaatioon ja viihtymiseen koululiikunnassa. Koululiikunnassa viihtymisen on todistettu olevan yhteydessä fyysisen aktiivisuuden määrään sekä koulun liikuntatunneilla että vapaa-ajalla, mutta toiseen suuntaan vaikuttavaa yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Vain noin kolmasosa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu liikkumissuositusten mukaisesti, mikä voi osaltaan vaikuttaa oppilaiden viihtymiseen liikuntatunneilla. Sen takia onkin erittäin tärkeää luoda mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys viihtyvyyden taustalla vaikuttavista tekijöistä.
Liikunnassa viihtyminen on seurausta sisäisen motivaation muodostumisesta kyseiseen toimintaan. Sisäisen motivaation muodostumista on liikuntaympäristöissä tutkittu hyödyntäen itsemääräämisteoriaa ja tavoiteorientaatioteoriaa. Itsemääräämisteoriassa sisäisen motivaation syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat koettu autonomia, pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Tavoiteorientaatioteoriassa saatuihin pätevyydenkokemuksiin ja sisäiseen motivaatioon vaikuttavat tehtävä- ja minäsuuntautuneet tavoiteorientaatiot. Kahden edellä esitellyn motivaatioteorian lisäksi motivaatioilmasto-termillä on keskeinen rooli viihtymistä ja motivaatiota tutkittaessa.
Suomalaisten lasten ja nuorten koululiikunnassa viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä on löydetty useita. Liikunnanopetuksessa viihtymistä lisääviä tekijöitä ovat tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto, kolmen psykologisen perustarpeen täyttyminen, oppituntien mieluisat sisällöt ja oppilaan sisäinen motivaatio. Koululiikunnassa viihtyminen on yhteydessä lisääntyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen vapaa-ajalla. Vapaa-ajan liikunnan määrästä koululiikunnassa viihtyvyyttä suoraan lisäävänä tekijänä ei kuitenkaan ole selvää tieteellistä näyttöä. Liikunnan harrastaminen ja vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä koululiikunnassa koettuun pätevyyteen ja voivat näin ollen edesauttaa sisäisen motivaation muodostumisessa ja lisätä toiminnassa viihtymistä.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5324]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Motivaatioilmaston yhteys yhdeksäsluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja viihtymiseen koulun liikuntatunneilla
Soini, Markus (Jyväskylän yliopisto, 2006)The aim of this study was to test a theoretical model, in which self-determined motivation was proposed to be constructed of the dimensions of perceived autonomy, social relatedness, and perceived competence. In order to ... -
Motivaatioilmaston yhteys oppilaiden viihtymiseen koululiikunnassa
Äkkinen, Petra (2022)Motivaatioilmaston yhteys oppilaiden viihtymiseen koululiikunnassa -
Motivaatiotekijöiden yhteys naisten vapaa-ajan liikunnan intensiteettiin, kestoon ja useuteen
Laukka, Satu (2021)Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan motivaatiotekijöiden yhteyttä naisten vapaa-ajan liikunnan intensiteettiin, kestoon ja useuteen. Lisäksi tarkastellaan motivaatiotekijöiden yhteyttä toisiinsa. Tutkielman teoreettinen ... -
Teknologia-avusteisen opetuksen yhteys 5.-luokkalaisten oppilaiden kokemaan motivaatioilmastoon, viihtymiseen ja liikuntamotivaatioon koulun liikuntatunneilla
Hietanen, Nina; Seppälä, Sanni (2015)Nina Hietanen ja Sanni Seppälä (2015). Teknologia-avusteisen opetuksen yhteys 5-luokkalaisten oppilaiden kokemaan motivaatioilmastoon, viihtymiseen ja liikuntamotivaatioon koulun liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen ... -
Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden yhteys koululiikuntaan
Kivelä, Janika (2022)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.