Elämänkatsomusidentiteetin yhteys elämän tarkoituksellisuuden kokemukseen ja elämän tarkoituksellisuudelle annetut merkitykset 60-vuotiailla suomalaisilla

Abstract

Elämänkatsomusidentiteetti kuvaa katsomuksellista varmuutta ja sitä, miten katsomus on muodostunut. Elämän tarkoituksellisuus on yksi ihmiskunnan ikiaikaisista kysymyksistä. Elämänkatsomusidentiteetin ja elämän tarkoituksellisuuden välistä yhteyttä ei ole tutkittu suomalaisilla tutkittavilla. Tämän tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä toimivat Viktor Franklin kehittämä eksistenssianalyysi (1983), Erik Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria (1998) ja James Marcian (1966) identiteettistatusluokittelu. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää elämänkatsomusidentiteetin yhteyttä elämän tarkoituksellisuuden kokemukseen 60-vuotiailla suomalaisilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös 60-vuotiaiden suomalaisten tutkittavien antamia merkityksiä elämän tarkoituksellisuudelle. Tässä tutkimuksessa käytettävä tutkimusaineisto on osa Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen TRAILS-vaiheen haastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui 185 tutkittavaa, joista 97 oli naisia ja 88 miehiä. Tutkittavat olivat noin 61-vuotiaita. Tietoja tutkittavien elämänkatsomusidentiteetistä, kokemuksia elämän tarkoituksellisuudesta ja elämän tarkoituksellisuudelle annettuja merkityksiä kerättiin haastattelun avulla. Elämänkatsomusidentiteetin yhteyttä elämän tarkoituksellisuuden kokemukseen tarkasteltiin tässä tutkimuksessa ristiintaulukoinnin, khiin neliötestin ja Kruskall-Wallisin testin avulla. Elämän tarkoituksellisuudelle annettuja merkityksiä tarkasteltiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen ensimmäinen päätulos on, että elämänkatsomusidentiteetin ja elämän tarkoituksellisuuden kokemuksen välillä ei havaittu yhteyttä (χ2 (2) = 4,469; p < 0,107; Kruskall-Wallis H=5,710, vapausasteet 2, n=184 p=0,058). Tutkimuksen toinen päätulos on, että ihmissuhteet (62 %) muodostivat merkittävimmän elämän tarkoituksellisuutta kuvaavan kategorian 60-vuotiailla suomalaisilla. Muita usein mainittuja kategorioita olivat hyvä arki (15 %), filosofia (14 %), työ ja tavoitteet (8 %) ja ei tarkoitusta (3 %). Johtopäätös tutkimuksesta on, että elämänkatsomusidentiteetillä ja elämän tarkoituksellisuuden kokemuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Jatkossa ilmiön ymmärtämiseksi tarvitaan tutkimusta eri ikävaiheista. Tutkimuksen toinen päähavainto oli ihmissuhteiden merkittävä asema elämän tarkoituksellisuuden lähteenä ja merkityksenä 60-vuotiailla suomalaisilla.

Life view identity describes the confidence in perception and formation of a life view. Meaningful life is one of the profound questions of humanity. Furthermore, the association between a life view identity and meaningful life have not yet been studied among Finnish research subjects. Theoretical framework of the thesis is formed by Viktor Frankl’s existential analysis (1983), Erikson’s stages of psychosocial development (1998), and Marcia’s identity status theory (1966). The objective of the study was to investigate the connection between life view identity and the experience of meaningful life for 60-year-old Finns. In addition, the significance of meaningful life reported by 60-year-old Finnish research participants was also examined. The research material utilised in this study is a part of the interview material from the TRAILS stage of Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development. In total, 185 research subjects, of which 97 were female and 88 were male, participated in interviews. The research participants were about 61 years old. Interviews were utilised to collect information on the research subjects’ life view identity, experiences of meaningful life, and significance of meaningful life. Furthermore, in this study, the association between life view identity and the experience of meaningful life were examined with cross-tabulations, chi-squared test, and Kruskal-Wallis’s test, while the significance of meaningful life was examined through content analysis. The first main outcome of the study unveiled that there is no association between a life view identity and the experience of meaningful life (χ2 (2) = 4,469; p < 0,107; Kruskal-Wallis H=5,710, variance 2, n=184 p=0,058). The second main outcome of the study indicates that human relationships (62%) formed the most significant category for describing meaningful life for 60-year-old Finns. Other commonly reported categories include great daily life (15%), philosophy (14%), work and goals (8%), and no significance at all (3%). This study indicates that there is not statistically significant association between a life view identity and the experience of meaningful life. However, further studies on different stages of life could be beneficial for understanding the phenomenon. The second main observation of the study indicated the significant status of human relationships as a source of meaningful life for 60-year-old Finns.