Vanhempien tunteiden säätely -profiilit COVID-19-aikana ja niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen ja lapsiin kohdistuviin negatiivisiin tunteisiin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisvanhempien tunteiden säätely -profiileja kognitiivisen uudelleenarvioinnin ja tukahduttamisen suhteen COVID-19-pandemian aikana. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella tunteiden säätelystrategioiden yhteyttä vanhemmuuden uupumukseen, lapsia kohtaan koettuihin negatiivisiin tunteisiin sekä vanhempien taustatekijöihin (sukupuoli, perhetyyppi, lasten määrä ja erityislasten vanhemmuus) Tutkimus tehtiin osana VoiKu-COVID-19 ja EduRESCUE -tutkimushankkeita. Aineisto kerättiin keväällä 2020 Webropol-kyselyllä. Tutkimuksen lopulliseksi otoskooksi valikoitui 1078 vanhempaa, joista 88,5 % oli äitejä. Analyysimenetelminä käytettiin k-keskiarvojen klusterianalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia, Kruskall-Wallis -testiä sekä ristiintaulukointia ja Khiin neliö -testiä. Tulokset osoittivat, että vanhemmilta oli löydettävissä viisi tunteiden säätely -profiilia: lievästi tunteita säätelevät (32.5 %), tunteita uudelleenarvioivat (23.3 %), monipuolisesti tunteita säätelevät (22.4 %), tunteita tukahduttavat (11.9 %) ja tunteita säätelemättömät (9.9 %). Profiilit erosivat toisistaan uupumuksen suhteen niin, että tunteita uudelleenarvioivat olivat vähemmän uupuneita kuin monipuolisesti tunteita säätelevät, tunteita tukahduttavat ja tunteita säätelemättömät. Lisäksi lievästi tunteita säätelevät olivat vähemmän uupuneita kuin tunteita tukahduttavat. Profiilit erosivat toisistaan myös vanhemman sukupuolen suhteen niin, että isät olivat yliedustettuna tunteita tukahduttavissa ja alisedustettuna tunteita uudelleenarvioivissa ja lievästi tunteita säätelevissä. Profiilit eivät eronneet lapsia kohtaan koettujen negatiivisten tunteiden, perhetyypin, lasten määrän ja erityislasten vanhemmuuden suhteen. Tutkimus oli tiettävästi ensimmäinen henkilökeskeinen tutkimus aiheesta, joten se toi uutta tietoa suomalaisvanhempien tunteiden säätely -profiileista ja niiden yhteydestä vanhemmuuden uupumukseen ja vanhemman sukupuoleen. Tutkimus vahvisti aiempia tuloksia siitä, että kognitiivinen uudelleenarviointi on yhteydessä vähäisempään vanhemmuuden uupumukseen ja tukahduttaminen taas korkeampaan uupumukseen. Tulokset osoittavat tarpeen tunteiden säätelyyn kohdennetuille interventioille vanhemmille sekä jatkotutkimukselle tunteiden säätelystrategioiden yhdistelmien käytöstä.

The aim of this study was to examine, using a person-oriented approach, how Finnish parents use emotion regulation strategies (reappraisal and suppression) during the COVID-19-pandemic. Furthermore, the purpose was to examine how parental burnout, negative emotions towards children and parental background variables (gender, family type, number of children and having children with special needs) are related to emotion regulation strategies. The study was a part of VoiKu-COVID-19 and EduRESCUE -research projects. The data was collected in the spring of 2020 via a Webropol-survey. The final number of participants was 1078 parents, of which mothers were 88.5 %. The data was analysed by k-means cluster analysis, one-way Analysis of Variance (ANOVA), Kruskall-Wallis test, cross tabulation and chi-squared test. The results showed that there were five emotion regulation profiles among parents: Mild Emotion Regulation (32.5 %), Emotion Reappraisal (23.3 %), Versatile Emotion Regulation (22.4 %), Emotion Suppression (11.9 %) and No Emotion Regulation (9.9%). The profiles differed based on parental burnout. Parents in the Emotion Reappraisal profile were less burned out than parents in the Versatile Emotion Regulation, Emotion Suppression and No Emotion Regulation profiles. In addition, parents in the Mild Emotion Regulation profile were less burned out than parents in the Emotion Suppression profile. Also, the profiles differed based on gender. Fathers were over-represented in the Emotion Suppression profile and under-represented in the Emotion Reappraisal and Mild Emotion Regulation profiles. However, the profiles did not differ based on negative emotions towards children, family type, number of children and having children with special needs. To the best of our knowledge, this was the first person-oriented study on this subject, giving us new information about emotion regulation profiles in Finnish parents and the profile’s association with parental burnout and parent’s gender. The study confirmed previous results, that reappraising is related to lower parental burnout, whilst suppression is related to higher parental burnout. The results indicate that there is a need for targeted emotion regulation interventions for parents, as well as a need for further research about the use of different combinations of emotion regulation strategies.