Fyysisen kunnon osa-alueiden yhteys työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin : yhdeksän vuoden seurantatutkimus työikäisessä väestössä

Abstract

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen aiheuttaa merkittävää terveydellistä ja taloudellista haittaa niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä kasvattaa vähäinen fyysinen aktiivisuus, ylipaino, tupakointi, epäedulliset työolot sekä huono terveys ja toimintakyky. Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan fyysisen kunnon osa-alueiden yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin työikäisten suomalaisten keskuudessa Terveys 2011 –väestötutkimuksen liikunta-alaotoksen pohjalta. Tutkimusaineisto sisälsi Terveys 2011 -väestötutkimuksen liikunta-alaotoksen (n=2050). Tutkittavat suorittivat neljä eri kuntomittausta. Ponnistushyppy-testillä mitattiin alaraajojen ojentajalihasten kykyä tuottaa nopeusvoimaa. Liikehallintakykyä mitattiin yhden jalan seisontatestillä. Yläraajojen lihasvoimaa mitattiin muunnellun punnerrustestin avulla. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa mitattiin 6 minuutin kävelytestillä. Lisäksi 6 minuutin kävelytestin pohjalta tutkittaville laskettiin arvioitu maksimaalisen hapenottokyvyn tulos (Vo2max). Osallistujien tiedot yhdistettiin työkyvyttömyyseläke rekisteritietoihin. Kun tutkimuksesta poissuljettiin henkilöt, joilla ei ollut riskiä työkyvyttömyyseläkkeeseen lopullinen tutkittavien lukumäärä oli 1381. Työkyvyttömyyseläkkeen riskiä kuntomuuttujien mukaan tutkittiin Coxin regressioanalyysilla, huomioiden kattavasti sekoittavia tekijöitä. Mallissa 1 vakioitiin ikä ja sukupuoli. Mallissa 2 vakioitiin lisäksi koulutustaso, siviilisääty, työmarkkina-asema ja koettu terveys. Mallissa 3 vakioitiin lisäksi painoindeksi (BMI) ja tupakointi. Kuntotestien tulosten perusteella tutkittavat jaettiin tertiilien mukaan kolmeen luokkaan. Kaikissa malleissa verrattiin parasta kolmannesta heikoimpaan kolmannekseen. Tulosmuuttujana oli siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle, joka määriteltiin ensimmäiseksi tilanteeksi, jolloin henkilö sai työkyvyttömyyseläkettä yhdeksän vuoden seurantajakson aikana. Tulokset analysoitiin IBM Statistics SPSS-ohjelman versiolla 29. Yhdeksän vuoden seurannan aikana 61 henkilöä (4,4 %) siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Coxin regressiomallissa havaittiin fyysisen kunnon osa-alueilla olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin. Mallissa 1 kaikkien kuntotestien tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Riskisuhteet (HR) vaihtelivat välillä 2.36–5.75 (95 % luottamusväli 1.03–17.9). Mallissa 3 mahdollisia sekoittavia tekijöitä vakioidessa yhteydet heikkenivät, mutta ponnistushyppy-testin tulos HR 4.33 (95 % CI 1.32–14.1), sekä 6-minuutin kävelytestin tulos 3.81 (95% CI 1.35-10.7) olivat tilastollisesti merkitseviä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että heikommat tulokset fyysisen kunnon osa-alueiden testeissä olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tulokset korostavat hyvän fyysisen kunnon tärkeyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ennalta ehkäisemisessä työikäisessä väestössä.

Disability pension causes significant health and economic harm both to individuals and society. Factors such as low physical activity, overweight or obesity, smoking, unfavorable working conditions, and poor health and functioning contribute to an increased risk of transitioning to a disability pension. This Master's thesis examines the relationship between physical fitness and the risk of disability pension among working-age individuals in Finland based on the physical fitness subsample of the Health 2011 population survey. The research data consisted of the physical fitness subsample of the Health 2011 population survey (n=2050). Participants underwent four different fitness assessments. The vertical jump test measured the ability of the lower extremity extensor muscles to generate explosive strength. Balance was assessed using a single leg standing test. Upper extremity muscular strength was measured using a modified push-up test. Cardiorespiratory fitness was evaluated using a 6-minute walk test. Additionally, based on the 6-minute walk test, an estimated maximum oxygen uptake (Vo2max) score was calculated for each participant. Participant data was linked to disability pension register information. After excluding individuals not at risk of disability pension, the final sample size was 1381. The risk of disability pension according to fitness variables was examined using Cox regression analysis, while comprehensively adjusting for confounding factors. Model 1 included age and gender as covariates. Model 2 additionally adjusted for education level, marital status, occupational status, and self-perceived health. Model 3 further adjusted for body mass index (BMI) and smoking. Based on the results of the fitness tests, participants were categorized into three groups according to tertiles. In all models, the highest tertile was compared to the lowest tertile. The outcome variable was the transition to disability pension, defined as the first instance of receiving disability pension benefits during the nine-year follow-up period. The data were analyzed using IBM Statistics SPSS software version 29. During the nine-year follow-up period, 61 individuals (4.4%) transitioned to disability pension. Cox regression analysis revealed a statistically significant association between different aspects of physical fitness and the risk of disability pension. In Model 1, all fitness test results were statistically significant, except for the modified push-up test. Relative risk (HR) varied between 2.36 to 5.75 (95% confidence interval CI 1.03-17.9). When adjusting for potential confounding factors in Model 3, the associations weakened, but the results of the vertical jump test HR 4.33 (95% CI 1.32-14.1) and 6-minute walk test HR 3.81 (95% CI 1.35-10.7) remained statistically significant. Based on this study, it can be concluded that poor performance in subsequent physical fitness tests is associated with an elevated risk of transitioning to a disability pension. These findings highlight the importance of maintaining good physical fitness to prevent disability pension among the working-age population.