Makrovakauspolitiikan vaikutukset luotonantoon

Jääskeläinen, Henna

dc.contributor.advisor	Heimonen, Kari
dc.contributor.author	Jääskeläinen, Henna
dc.date.accessioned	2023-06-27T05:04:15Z
dc.date.available	2023-06-27T05:04:15Z
dc.date.issued	2023
dc.identifier.uri	https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88072
dc.description.abstract	Rahoitusvakauden rooli taloudessa ymmärrettiin erityisesti maailmanlaajuisen finanssikriisin myötä. Rahoitusvakautta tavoitellaan makrovakauspolitiikan avulla, jonka käyttöä laajennettiin finanssikriisin seurauksena. Makrovakauspolitiikan tavoite onkin estää mahdollisten talouskriisien syntyminen, ja vaimentaa niiden vaikutuksia talouteen. Makrovakauspolitiikan välineet voidaan jakaa kahteen osaan: kysyntäperusteisiin ja rahoituslaitoksiin kohdistettuihin. Kysyntäperusteisillä välineillä pyritään vaikuttamaan nimenomaan lainan kysyntään, joista esimerkkinä enimmäisluototussuhde ja velan suhde vuosituloihin. Rahoituslaitoksiin kohdistettuihin välineisiin kuuluvat esimerkiksi pankeille asetetut pääomapuskurit sekä rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäväksi luokitelluille luottolaitoksille asetetut pääomavaatimukset. Rahoitusjärjestelmän toiminnan kannalta luotonantamisen jatkuvuudella ja hallinnalla on tärkeä rooli. Tässä tutkielmassa tarkastellaan rahoituslaitoksiin kohdistetun makrovakauspolitiikan vaikutusta pankkien luotonantoon. Aineisto sisälsi havaintoja 916 pankista 20 euromaasta vuosilta 2005-2022. Estimoinnissa tutkitaan politiikan vaikutusta erilaisten pankkien luotonantoon erilaisten pankkien ominaisuuksien perusteella. Tarkasteltavia ominaisuuksia pankeissa ovat suuri koko, alhainen pääoma, korkea haavoittuvuus ja muiden kuin korkotulojen suuri osuus. Makrovakauspolitiikan vaikutukset luotonantoon olivat tilastollisesti merkitseviä vain niiden pankkien osalta, joiden lainanannon rahoitus on markkinaperusteista. Tulosten perusteella rahoituslaitoksiin kohdistettu makrovakauspolitiikka ei hillitse lainanantoa merkittävästi. Tulos on osaltaan linjassa Andrieş ym. (2022) tutkimuksen kanssa, jossa havaittiin kysyntäperusteisien välineiden olevan tehokkaampia välineitä pankkien luotonantoon vaikuttamisessa. Lopulta voidaan ehdottaa, että kaikista tehokkain keino olisi käyttää kysyntäperusteisia ja rahoituslaitoksiin kohdistettuja välineitä yhdessä, ja räätälöitynä kullekin maalle sopivaksi.	fi
dc.format.extent	50
dc.language.iso	fi
dc.rights	In Copyright
dc.title	Makrovakauspolitiikan vaikutukset luotonantoon
dc.type	master thesis
dc.identifier.urn	URN:NBN:fi:jyu-202306274133
dc.type.ontasot	Master’s thesis	en
dc.type.ontasot	Pro gradu -tutkielma	fi
dc.contributor.tiedekunta	Kauppakorkeakoulu	fi
dc.contributor.tiedekunta	School of Business and Economics	en
dc.contributor.laitos	Taloustieteet	fi
dc.contributor.laitos	Business and Economics	en
dc.contributor.yliopisto	Jyväskylän yliopisto	fi
dc.contributor.yliopisto	University of Jyväskylä	en
dc.contributor.oppiaine	Taloustiede	fi
dc.contributor.oppiaine	Economics	en
dc.type.coar	http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.copyright	© The Author(s)
dc.rights.accesslevel	openAccess
dc.type.publication	masterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi	2041
dc.subject.yso	rahoitusmarkkinat
dc.subject.yso	pankit
dc.subject.yso	luotonanto
dc.subject.yso	finanssikriisit
dc.rights.url	https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/