Show simple item record

dc.contributor.advisorKokko, Sami
dc.contributor.authorHautasuo, Noora
dc.date.accessioned2023-06-22T06:29:31Z
dc.date.available2023-06-22T06:29:31Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88019
dc.description.abstract15-vuotiaat osallistuvat harvemmin seuratoimintaan kuin nuoremmat ikäluokat. Lisäksi murrosiän edetessä nuorten päihteiden käyttö lisääntyy. Vaikka tällä vuosituhannella nuorten päihteettömyys on yleistynyt, on joidenkin päihteiden käyttöluvut 15-vuotiailla yhä korkeita. Urheiluseuratoimintaan osallistumisen ja päihteiden käytön yhteyttä on tutkittu kohtalaisesti. Seuratoiminnassa mukana olevat nuoret käyttävät yleensä vähemmän päihteitä kuin seuratoimintaan kuulumattomat. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin, miten yleistä urheiluseuratoimintaan osallistuvien 15-vuotiaiden alkoholin käyttö, humalajuominen, tupakointi, nuuskaaminen, sähkötupakan käyttö ja kannabiksen käyttö ovat. Tarkoituksena oli selvittää, ilmeneekö eri päihteiden käytön yleisyyksissä eroa sen mukaan, osallistuuko nuori urheiluseuratoimintaan aktiivisesti, silloin tällöin, ei osallistu enää seuratoimintaan vai ei ole koskaan osallistunut seuratoimintaan. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko urheiluseura-aktiivisuudella yhteyttä 15-vuotiaiden päihteiden käyttöön. Tutkielman aineistona käytettiin keväällä 2022 kerättyyn HBSC-LIITU-tutkimukseen osallistuneiden suomalaisten 9.-luokkalaisten (n=567) kyselyvastauksia. Urheiluseuratoimintaan osallistumisen mukaista päihteiden käyttöä ja ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla sekä khiin neliö -testillä. Binäärisellä logistisella regressioanalyysilla tutkittiin, onko urheiluseura-aktiivisuus yhteydessä eri päihteiden käyttöön. Analyyseissä huomioitiin lisäksi nuorten sukupuoli ja sosioekonominen asema, mikäli ne olivat mallissa tilastollisesti merkitseviä. Tulosten mukaan aktiiviset seuranuoret käyttivät prosentuaalisesti vähemmän kaikkia päihteitä kuin nuoret, jotka eivät olleet koskaan osallistuneet seuratoimintaan tai olivat lopettaneet urheiluseuraharrastuksensa. Silloin tällöin urheiluseuratoiminnassa mukana olevien nuorten päihteiden käyttö oli selvästi aktiivisia seuranuoria yleisempää alkoholin, humalajuomisen, tupakan, nuuskan ja sähkötupakan osalta. Alkoholi oli eniten käytetty päihde urheiluseuratoiminnassa mukana olevien 15-vuotiaiden keskuudessa. Nuorten aktiivinen ja säännöllinen urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli selvästi yhteydessä vähäisempään päihteiden käyttöön. Tulosten perusteella voidaan todeta urheiluseuratoimintaan osallistumisella olevan mahdollisuus ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä. Kuitenkaan pelkkä urheiluseurassa harrastaminen ei riitä, vaan osallistumisen tulisi olla aktiivista ja säännöllistä. Tämän vuoksi nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua aktiiviseen ja säännölliseen urheiluseuraharrastukseen tulisi edesauttaa. Koska seuranuorten keskuudessa käytettiin päihteitä, tulee urheiluseuroissa toteuttaa seuraympäristöön soveltuvia ja erityisesti alkoholin käytön vähentämiseen tähtääviä toimia.fi
dc.description.abstract15-year-old teens are found to participate in sports club activities less than younger children. In addition, substance use has been reported to be more frequent with older adolescents. Even though adolescents use less substances than before, the numbers are still high. The association between substance use and participating in sports club activities has been studied moderately. Between those who participate in sports clubs and those who do not, participating in sports clubs has been found to reduce the amount of substance use. This thesis studied how common the usage of alcohol, binge drinking, smoking and the use of electronic cigarettes, snuff, and cannabis are among 15-year-olds who participate in sports club activities. The purpose was to find out whether there is a difference in the prevalence of substance use depending on whether the adolescent participates in sports club actively, from time to time, no longer participates or has never participated. In addition, the aim was to investigate the connection between sports club activity and substance use. The research data is a part of the HBSC-LIITU -study (2022). The data of this study consists of Finnish 9th-graders (n = 567) answers. The prevalence of substance use related to participating in sports club was examined by crosstabulation, and statistical significance of difference was tested by χ²-test. The association between sports club activity and the use of different substances were studied by using binary logistic regression analysis. Respondents’ sex and socioeconomic status were also considered if they were statistically significant. The study shows that adolescents who practice actively in sports clubs use less substances than their counterparts who have never participated in sports clubs or have dropped out from a sports club. Alcohol is the most used substance among those who participate in sports clubs. Substance use (alcohol, binge drinking, tobacco, snuff, electronic cigarette) is more common with adolescents who participate in sports clubs’ activities occasionally than with those who participate more actively. Participating in a sports club actively was clearly connected with lesser substance use of adolescents. Based on the results, it can be concluded that participation in sports club activities has the potential to prevent adolescents’ substance use. However, simply participating in sports clubs is not enough. Participation should be active and regular. Therefore, equal opportunities for teenagers to participate actively and regularly in sports clubs should be promoted. Sports clubs need to implement substance use prevention into their regular activities since there is still some reported substance use amongst young members. Especially programmes that aim to reduce alcohol usage are needed.en
dc.format.extent71
dc.language.isofi
dc.subject.othersähkötupakka
dc.titleUrheiluseuratoimintaan osallistuvien nuorten päihteiden käyttö : HBSC-LIITU 2022 -tutkimuksen tuloksia
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202306224074
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysokannabis
dc.subject.ysosähkösavukkeet
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysopäihteet
dc.subject.ysotupakointi
dc.subject.ysourheilu- ja liikuntaseurat
dc.subject.ysonuuska
dc.subject.ysoalkoholi (päihteet)


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record