Reippaasti raskaana : raskausajan lihaskuntokurssin suunnittelu, toteutus ja arviointi

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ja toteuttaa lihaskuntoharjoitteluun keskittyvä kurssi raskaana oleville naisille. Kurssin tavoitteina oli motivoida ja tukea osallistujia raskauden aikaiseen liikuntaharjoitteluun lisäämällä tietoja ja taitoja turvallisesta harjoittelusta. Lihaskuntoharjoittelulla pyrittiin ylläpitämään odottajien toimintakykyä raskauden aikana ja sen jälkeen. Kurssin sisällöissä keskityttiin monipuoliseen lihaskuntoharjoitteluun teorian ja käytännön harjoitteiden keinoin. Lisäksi pienryhmätoiminnalla mahdollistettiin osallistujien liikuntaharjoittelu ja kokemusten jakaminen vertaisten kanssa. Kurssille osallistui kuusi odottajaa, jotka rekrytoitiin Jyväskylän kaupungin terveyspalvelujen kautta. Kurssi järjestettiin Jyväskylän yliopiston Liikunta-rakennuksen kuntosalilla ja kehonhuoltotilassa. Yhteisiä tapaamiskertoja oli viikon välein kuusi ja yksittäinen kerta kesti 90 minuuttia. Kurssin perustana toimi kirjallisuus raskauden tuomista muutoksista, lihaskuntoharjoittelun erityispiirteistä ja odottajien kokemuksista raskausajan liikunnasta. Lisäksi kurssin osallistujien esitiedot huomioitiin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kyseessä oli toimintatutkimus, jossa toimintaa kehitettiin interventiolla. Aineistonkeruussa käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä. Aineisto koostui tutkijaohjaajan havainnointipäiväkirjasta ja osallistujien kyselylomakkeista, jotka sisälsivät strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti tai aineistolähtöisesti aineistosta riippuen. Sisällönanalyysissä hyödynnettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkimus osoitti, että kohtalainen lihaskuntoharjoittelu soveltuu liikuntamuodoksi raskauden ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella. Ohjatulla harjoittelulla ja ryhmässä liikkumisella oli myönteinen yhteys osallistujien fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Osallistujien motivaatiotekijät ja liikunnan tuomat koetut vaikutukset vastasivat ja täydensivät aiheen aiempien tutkimusten tuloksia. Ohjauksessa korostui oman ammatillisen osaamisen kehittäminen, turvalliseen liikkumiseen kannustaminen ja kehontuntemusten huomiointi. Tulokset vahvistavat lihaskuntoharjoittelun ja ohjatun liikunnan hyötyjä odottajille. Liikuntaneuvontaa tulee kohdentaa jo raskautta suunnitteleville ja tukea koko perheen liikuntatottumuksia. Asiantuntevan liikuntaneuvonnan ja -ohjauksen tulee olla osa äitiysneuvolatoimintaa. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella odottavien terveyttä edistämällä vähennetään raskauden ja synnytyksen tuomia komplikaatioita ja voidaan keventää terveydenhuollon kuormitusta. Raskaudenaikaisen lihaskuntoharjoittelun vaikutuksista odottajan ja sikiön terveyteen tarvitaan vielä lisää tutkimusnäyttöä. Myös ohjatun ja ryhmämuotoisen harjoittelun koetuista hyödyistä raskauteen, synnytyskokemukseen ja synnytyksen jälkeiseen jaksamiseen tulee tutkia lisää erilaisten interventioiden avulla.

The purpose of this master’s thesis was to develop and implement a prenatal muscle fitness course. The goals of the course were to motivate and support the participants in training muscle fitness during pregnancy by increasing knowledge and skills about safety of training. The aim at muscle fitness training was to maintain expectant mothers’ function during and after pregnancy. The contents of the course focused on comprehensive muscle fitness training trough theory and practical exercises. In addition, small group training enabled the participants to train and share their experiences with their equals. The course was attended by six expectant mothers who were recruited through the health services of the city of Jyväskylä. The course was organized in the gym and body maintenance room at the University of Jyväskylä’s Liikunta building. There were six joint meetings once a week, and each meeting lasted 90 minutes. The course was based on the literature on changes in pregnancy, the special features of muscle fitness training and expectants’ experiences of prenatal physical activity. In addition, the preliminary information of the course participants was taken into account in the planning and implementing. The research was executed as an action research, in which the action was developed with an intervention. Qualitative methods were used in the data collection. The data consisted of researcher’s observation diary and participants’ questionnaires, which contained structured and open-ended questions. The data was analysed theory-driven or datal-oriented, depending on the data. In the content analysis, thematization was used. The research showed that moderate muscle fitness training is suitable as a form of physical activity in the first and second pregnancy trimester. Instructed group training had a favourable connection to participants’ physical, mental, and social function. The motivation factors of the participants, and the perceived training effects corresponded and complemented the results of other studies on the topic. The instruction emphasized the development of instructor’s professional skills, encouraging to safe training and consideration of body awareness. The results confirm the benefits of muscle fitness training and instructed training for expectants. Physical activity counselling should be already aimed at those who are planning pregnancy and support the physical activity habits of the whole family. Professional physical activity counselling and instruction should be a part of the maternity clinic services. According to previous research literature, by promoting expectants’ health, the complications of pregnancy and childbirth can be reduced and the burden on healthcare system can be lightened. Further research is still needed on the effects of muscle fitness training to expectant’ and the fetus’ health. Also, the perceived benefits of instructed group training on the pregnancy, childbirth experience and postnatal wellbeing should be researched more with various interventions.