Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten kokemuksia ja tulkintoja sukupuoleen perustuvasta kielteisestä kohtelusta. Tarkastelen sukupuolesta aiheutuneita kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja mikroaggression eli hienovaraisten loukkausten kokemuksia. Armeija on perinteisesti ollut miehinen instituutio, joka perustuu maskuliinisille normeille. Viime vuosina naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosio on ollut voimakkaassa kasvussa, kun hakijoita on ollut yli tuhat vuodessa. Samaan aikaan naisten armeijassa kokema epäasiallinen käytös on nostettu esiin erityisesti mediakeskusteluissa. Aiheesta on kuitenkin tehty Suomessa melko vähän tutkimusta.
Tarkastelen ensinnäkin, millaisia sukupuoleen liittyviä kielteisen kohtelun kokemuksia varusnaisilla on asepalveluksessa. Toisekseen analysoin, miten varusnaiset tulkitsevat näitä kokemuksia. Kolmanneksi tutkin, miten tieto ja kokemukset sukupuoleen liittyvästä kielteisestä kohtelu
sta ohjaa varusnaisten käyttäytymistä eli millaisia selviytymiskeinoja naisilla on asepalveluksessa, kun he tiedostavat sukupuoleen liittyvän kielteisen kohtelun mahdollisuuden. Hyödynnän työssäni erityisesti asevoimia ja sukupuolta käsittelevää sotilassosiologista tutkimusta sekä muun muassa sukupuoliseen häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen liittyvää nuorisotutkimusta. Tutkielma ammentaa sosiaalisen konstruktionismin tutkimusperinteestä. Aineistona on vapaaehtoisen asepalveluksen vuosina 2016–2021 suorittaneilta naisilta keräämäni haastattelut, joita analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksina esitän, että sukupuoleen liittyviä kielteisen kohtelun kokemuksia asepalveluksessa aiheuttavat ulkopuolisuuden korostaminen, ennakkoluulot ja kyseenalaistaminen, suorituspaineet ja korkeat odotukset sekä sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä. Tässä aineistossa varusnaiset tulkitsevat sukupuoleen liittyviä kielteisen kohtelun kokemuksia hyväntahtoisesti, kriittisesti, ristiriitaisesti ja epäröivästi. Analyysin perusteella varusnaisten selviytymiskeinoja puolestaan ovat suorituskeskeisyys, itsensä kovettaminen, sukupuoliroolien kanssa tasapainoilu sekä ennaltaehkäisevät keinot. Tutkielmani tulokset osoittavat, että vakiintuneet sukupuolikäsitykset, jotka aliarvioivat naisten kyvyn suoriutua asepalveluksesta, vahvistavat sukupuoleen liittyvää kielteistä kohtelua ja lisäävät varusnaisten paineita osoittaa heihin liitetyt negatiiviset stereotypiat vääriksi. Sukupuolen lisäksi varusnaisten kokemuksiin vaikuttaa aineistoni valossa palveluksen vapaaehtoisuus naisille, joka paitsi lisää sukupuolten välistä vastakkainasettelua, luo naisten käyttäytymiselle uudenlaisia kestämisen odotuksia. Vaikka valtaosa sukupuoleen liittyvästä kielteisestä kohtelusta näyttää tulevan varusmiehiltä, aineistossa esiintyy myös kantahenkilökunnan harjoittamaa sekä naisilta naisille kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa kielteistä kohtelua.
...
