“Ei viattoman veri vapise” : henkirikollisuus Vaasan läänissä toisen maailmansodan jälkeen: tekijät, tekotavat ja rangaistukset (1945–1950)

Abstract

Maisterintutkielmani käsittelee henkirikollisuutta toisen maailmansodan jälkeisessä Vaasan läänissä. Tutkielman ajanjakso sisältää vuodet 1945–1950, joihin sisältyy sodan loppu, ja yhteiskunnan ensiaskeleet palatessa sodasta rauhaan. Rauhaan palatessa henkirikollisuus lisääntyi merkittävällä tavalla kenttäarmeijan kotiuttamisen jälkeen, ja vuosien 1945–1948 välinen aika sisältää Suomen itsenäisen historian toisiksi korkeimman henkirikollisuusaallon. Rintamalta palaavat sotilaat, siirtoväki, yhteiskunnalliset puutostilat ja näistä johtuva yleinen rauhattomuus näkyivät myös yleisenä henkirikollisuuden nousuna.

Primäärilähteinä tutkielmassa käytän Vaasan hovioikeuden ja useiden alioikeuksien pöytäkirjoja. Näiden lisäksi käytän Suomen virallisia tilastoja ja Suomen tilastollisia vuosikirjoja kartoittaessani henkirikollisuuden määriä niin Suomessa kuin Vaasan läänissä.

Tutkielmassa selvitän Vaasan läänin henkirikollisuuden tekotapoja ja teonpiirteitä, sekä tarkastelen Vaasan hovioikeuden asettamia rangaistuksia henkirikosten osalta. Työni metodeina toimivat lähiluku ja laadullinen analyysi. Tutkielmaa varten koodasin Vaasan hovioikeudelle alistettujen päätöstaltioiden pohjalta kattavat taulukot henkirikoksiin liittyvien tekijöiden osalta, ja näitä taulukoita käyttäen analysoin henkirikoksia erottavia ja yhdistäviä muuttujia. Käyn myös case-esimerkkien kautta läpi yksittäisiä henkirikoksia, jotka mahdollistavat tarkemman analyysin tapauskohtaisesti. Näiden avulla lähestyn tutkimusaihetta sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti.

Tutkielmassa selviää Vaasan läänin henkirikollisuuden suuret linjat, ja tarkempia kuvauksia tekijöiden ja tekotapojen osalta. Olen myös huomioinut alioikeuksien tuomitsemat rangaistukset, ja miten hovioikeus on päättänyt muuttaa rikosnimikkeitä ja rangaistuksia. Valtaosa tapahtuneesta henkirikollisuudesta oli miesten välistä, äkkipikaisuudesta johtunutta puukotusta, mutta tutkielmassa selviää myös erilaisten tapausten myötä henkirikollisuuden taustalla olevia synkempiä motiiveja ja taustoja.