Tässä tutkielmassa selvitetään, millaiset yksilötason taustatekijät ja niistä muodostetut rikollisuuden pelon hypoteesit vaikuttavat asuinalueen turvallisuuskäsityksiin ja -kokemuksiin Euroopassa. Samalla tutkitaan sitä, millainen merkitys sosiaalisella pääomalla ja luottamuksella on koettuun turvattomuuteen ja
rikollisuuden pelkoon. Rikollisuuden pelkoa ennustavia tekijöitä tarkastellaan Euroopan lisäksi myös lyhyesti Suomen kontekstissa. Asuinalueen koettua turvattomuutta ennustavien tekijöiden lisäksi tarkastellaan myös turvattomuuskokemusten vaihtelua eri Euroopan maissa sekä maan tuottamaa kontekstuaalivaikutusta koettuun turvattomuuteen ja rikollisuuden pelkoon.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään rikollisuuden pelon, sosiaalisen pääoman ja luottamuksen käsitteisiin perustuvia tutkimusorientaatioita. Tutkimuksen aineistona on European Social Survey 2018 -kyselyaineisto, jota analysoidaan kvantitatiivisella sekundäärianalyysillä. Tilastollinen analyysityö toteuteta
an SPSS-tilasto-ohjelmistolla. Analyysimenetelminä hyödynnetään aineiston kuvailua, korrelaatiota, lineaarista regressioanalyysiä ja kontekstuaalianalyysiä.
Aineiston analyysin perusteella koettu turvattomuus ja rikollisuuden pelko ei jakaudu Euroopassa tasaisesti, vaan eri maiden välillä on huomattaviakin eroja koetun turvattomuuden ja rikollisuuden pelon
yleisyydessä. Pohjoismaat koetaan keskimäärin kaikista turvallisimmiksi, kun taas eniten rikollisuutta
pelätään Itä-Euroopan maissa. Kontekstuaalianalyysin perusteella itse maa selittää hieman turvattomuuskokemusten vaihtelua.
Yksilöllisistä taustatekijöistä fyysiseen haavoittuvuuteen liittyvät muuttujat, erityisesti sukupuoli ja vastaajan heikoksi kokema terveys ennustavat rikollisuuden pelon kokemista. Koettua turvattomuutta ja
siihen liittyvää rikollisuuden pelkoa voi pitää erityisen sukupuolittuneena ilmiönä, sillä naiset pelkäävät kautta Euroopan miehiä huomattavasti enemmän rikollisuutta. Aiemmat kokemukset rikoksen uhriksi joutumisesta sekä useat sosiaaliset haavoittuvuustekijät, kuten heikko sosioekonominen asema ja koulutus ovat myös yhteydessä todennäköisempään rikollisuuden pelon kokemiseen. Myös asuminen urbaaneissa ympäristöissä ennustaa todennäköisempää rikollisuuden pelkoa. Suomessa koettua turvattomuutta ja rikollisuuden pelkoa ennustavat lähinnä sukupuoli ja asuinympäristö.
Sosiaalinen pääoma ja luottamus ovat yhteydessä rikollisuuden pelkoon. Erityisesti luottamus toisiin ihmisiin on rikollisuuden pelkoa ennustava tekijä, mutta myös luottamus viranomaisiin sekä sosiaalinen ja poliittinen aktiivisuus ovat jossain määrin yhteydessä rikollisuuden pelon kokemiseen yksilötasolla. Kokonaisuudessaan tutkielmassa käytetyillä analyysimenetelmillä ja muuttujilla kyetään selittämään noin neljäsosa koettua turvattomuutta ja rikollisuuden pelkoa mittaavan muuttujan vaihtelusta.
...
