Valmistavan voimaharjoituksen vaikutukset 800 metrin juoksun suorituskykyyn

Abstract

Johdanto. Kestävyysjuoksusuoritusta rajoittaa aerobisten ominaisuuksien lisäksi hermo-lihasjärjestelmän toiminta. Suorituskykyyn lihastyötä vaativissa asioissa vaikuttaa lisäksi se, mitä on tehty suoritusta edeltävinä tunteina ja minuutteina, ja tämä vaikutus voi olla joko väsyttävä tai suorituskykyä edistävä. Teholajien tutkimuksissa onkin onnistuttu osoittamaan, että oikeanlaisella valmistavalla harjoituksella saadaan parannettua varsinaisen suorituksen tulosta. Useissa kestävyysjuoksuun liittyvissä tutkimuksissa voimaharjoittelua sisältävällä harjoitusinterventiolla on saatu kehitettyä juoksemisen suorituskykyyn liittyviä tekijöitä, esimerkiksi taloudellisuutta. Sen sijaan hermostollista suorituskykyä hetkellisesti edistävien valmistavien voimaharjoitusten vaikutusta on tutkittu varsin vähän, varsinkin useiden tuntien aikaikkunalla ennen suoritusta. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko edellisenä iltapäivänä tehdyllä valmistavalla voimaharjoituksella vaikutusta 800 metrin juoksuun liittyviin suorituskyvyn osatekijöihin. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 3 naista ja 8 miestä, joilla kaikilla oli vähintään kahden vuoden harjoitustausta kestävyysjuoksuharjoittelusta. Valmistava voimaharjoitus, sekä sen vertailukohta ei-valmistava juoksuharjoitus, suoritettiin iltapäivällä klo 16–18 alkaen. 800 metrin juoksutesti tehtiin klo 9–11 alkaen. Palautusaika edellispäivän harjoituksen ja testin välillä oli keskimäärin 16 tuntia. Valmistavan voimaharjoituksen liikkeet olivat jalkaprässi 3 x 5 toistoa, isometrinen pohjelaite 3 x 5 sekunnin pito, syklinen esikevennyshyppy 3 x 5 ja pudotushyppy 20 senttimetristä 3 x 5. Nopeus- ja voimaominaisuuksia suhteutettiin valmistavasta voimaharjoituksesta saatuihin hyötyihin. Näitä ominaisuuksia mitattiin lentävän 20 metrin juoksulla, esikevennyshyppykorkeudella sekä jalkaprässin viiden toiston maksimilla. Tulokset. Valmistavalla voimaharjoituksella ei ollut vaikutusta tutkittavien juoksuaikaan 800 metrillä eikä vauhdinjakoon. Vauhdinjaolla ei ollut yhteyttä myöskään tutkittavien suorituskykyyn 800 metrillä. Valmistavan voimaharjoituksen jälkeen ei havaittu tilastollisesti merkitsevää parannusta tuoreena (pre 2 min) eikä väsyneenä (post 1 min) tehtyyn esikevennyshyppykorkeuteen. Sen sijaan näiden erotus oli PSE:n jälkeisenä päivänä suurempi. Mitä parempi oli suorituskyky lentävän 20 metrin juoksussa sekä esikevennyshypyssä, sitä enemmän lihasarkuutta koettiin valmistavan voimaharjoituksen jälkeisessä juoksutestissä. Mitä enemmän lihasarkuutta koettiin valmistavan voimaharjoituksen jälkeen verrattuna ei-valmistavaan harjoitukseen, sitä vähemmän PSE:stä hyödyttiin. Nopeus- ja voimaominaisuuksilla ei ollut yhteyttä voimaharjoituksesta saatuun hyötyyn. Pohdinta ja johtopäätökset. Valmistava voimaharjoitus ei johtanut parempaan suorituskykyyn 800 metrin juoksussa 16 tunnin palautusaikaikkunalla. Aika valmistavan voimaharjoituksen ja juoksutestin välillä saattoi olla liian pitkä suhteessa harjoituksen vaativuuteen. Liikevalinnat eivät välttämättä tukeneet juoksua ja tutkittavien yksilöllisiä ominaisuuksia optimaalisesti. Hermostollisesta voimaharjoituksesta saatavat vasteet ovat, koetun lihasarkuuden tulosten perusteella, mahdollisesti suuremmat niillä henkilöillä, joilla lyhytaikainen suorituskykyisyys on parempi. Siksi myös pidempi palautumisaika todennäköisesti vaaditaan heille. Tämän tutkimuksen perusteella valmistavalla voimaharjoituksella ei ole vaikutusta seuraavana päivänä tehtävän 800 metrin juoksun suorituskykyyn.

Introduction. In addition to aerobic capacity, endurance performance is also limited by neuromuscular system. Also, the contraction history of muscles affect on performance that is done minutes or hours after the activity. The effect can be either fatiguing or benefitting for performance. In power sport studies it has been shown that with a proper priming exercise, performance advantages have been gained. In many long-distance running studies, performance benefits, for example in running economy, have been achieved with strength training intervention lasting several weeks. Instead, there has not been many studies investigating the effect of priming strength exercise (PSE), and especially not with several hours of recovery time before performance. The purpose of this study is to find out if there is running capacity related benefits of doing PSE on the afternoon, the day before 800-meter running test. Methods. Three women and eight men participated for the study. They all had at least two years of experience from endurance running training. Both priming and non-priming exercise were done on the afternoon, the day before running test beginning at 4–6 pm. 800 meter running test was done at 9–11 am. The recovery time between previous day exercise and the running test was 16 hours on average. The movements in PSE were leg press 3 x 5 repetitions, isometric calf press 3 x 5 seconds, cyclic countermovement jump 3 x 5 and drop jump from 20-centimeter height 3 x 5. Speed and strength properties were compared with benefitting from the PSE. These properties were measured with flying 20-meter run, countermovement jump and leg press 5 repetition maximum. Results. PSE had no effect on 800-meter running time or pacing. Pacing had also no effect on 800-meter running time. The countermovement jump, done either before (pre 2 min) or after (post 1 min) the running test, was not affected by PSE. Instead, the difference between these two was bigger after PSE. The better was the capacity in flying 20-meter running and countermovement jump, the more muscle soreness was experienced in the running test, the day after PSE. Also, the more muscle soreness was experienced on the day after PSE, the less benefit was achieved from it. Speed and strength properties had no effect on the advantage that was got from PSE. Discussion and conclusions. PSE did not lead to better capacity in 800-meter running, when the recovery time was 16 hours. The time between PSE and running test might have been too long in relation to demands of it. The movements might not have been the most optimal for running requirements or individual properties of the subjects. The responses gained from PSE, based on the results of experienced muscle soreness, might possibly be bigger with the individuals who have better capacity in tests requiring high power output for a short time. That is why longer recovery time is perhaps needed for them. Based on this study, there is no advantage for 800 meter runner to do PSE on the day before performance.