The economic ideas in expert statements of the 2021 Finnish healthcare and social services reform

Abstract

Tämä maisterintutkielma tarkastelee ideoiden tutkimuksen näkökulmasta vuoden 2021 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen parlamentaarista valmistelua ja erityisesti sen taloudellisia perusteluja. Kaikkiaan eduskunta vastaanotti yli 1000 sote-uudistukseen kytkeytyvää asiantuntijalausuntoa, joista tämän tutkimuksen aineisto on muodostettu. Tutkimuksessa tarkastellaan 28 valtiovarainvaliokunnalle annettua asiantuntijalausuntoa niiden sisältämien taloudellisten ideoiden paikantamiseksi.

Laadullisen sisällönanalyysin avulla tutkimus nostaa aineistosta seitsemän aihetta, joissa asiantuntijat arvioivat julkisen talouden ja sote-sektorin nykytilannetta sekä esittävät näkemyksiään hallituksen esityksestä. Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että asiantuntijalausunnoissa esiintyy pääsääntöisesti kriittisiä taloudellisia ideoita. Suhteutettuna siihen, että monet lausunnot vaikuttavat tarkastelevan sote-uudistusta ja sen tavoitteita paradigmaattisesta näkökulmasta, jonka mukaan julkinen talous kohtaa haasteita kasvavien kustannusten muodossa, asiantuntijalausunnoista välittyy verrattain pessimistinen suhtautuminen esitettyyn uudistukseen. Toinen tutkimuskysymys ohjasi huomioimaan millä tavoin löydetyt taloudelliset ideat on esitetty tai kehystetty. Keskeisin löydös on, että kehystämisen muodot vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti lausunnoissa talousideat esitetään päätelminä ja ennustuksina.

Tutkimus valottaa sote-uudistuksen ideaympäristöä ja osoittaa, kuinka mittakaavaltaan ison julkisen politiikkaohjelman parlamentaarinen käsittely sisältää laajasti äänenpainoja, jotka voivat olla toistensa kanssa ristiriidassa. Tutkimuksen perusteella ideoiden tutkimus voinee edesauttaa paikantamaan politiikkaohjelman muotoutumiseen vaikuttavia seikkoja, jotka muilla lähestymistavoilla voisivat jäädä huomioimatta. Sote-uudistuksen jatkotutkimus ottaisikin ihanteellisesti huomioon muut politiikkaprosesseissa vaikuttavat seikat, kuten instituutiot ja intressit sekä hyödyntäisi laajempia politiikkadokumentti-aineistoja.

This master’s thesis studies the parliamentary preparation of the 2021 healthcare and social services reform and especially its financial justifications from the viewpoint of studying ideas. In total, the Finnish Parliament received more than 1000 expert statements related to the reform, from which the data of this study was formed. The thesis examines 28 expert statements given to the Finance Committee of the Parliament to locate the economic ideas they contain.

Using qualitative content analysis, the research raises seven themes from the data, in which the experts review the modern situation of public economy and the healthcare and social services sector along with presenting their views on the Government Proposal. The main result of the study is that the expert statements generally contain critical economic ideas. Compared to the fact that many of these statements seem to examine the reform and its goals from a paradigmatic perspective according to which the public economy faces challenges in the form of increasing costs, the expert statements convey a relatively pessimistic attitude towards the presented reform. The second research question guided the analysis to show how these economic ideas have been presented or framed. The central finding here is that the ways of framing vary but the economic ideas in the statements are mostly presented as deductions and estimates.

The research sheds light on the ideational atmosphere of the healthcare and social services reform and shows how the parliamentary processing of a large-scale public policy contains multiple arguments which sometimes conflict with each other. Based on this research, ideational institutionalism could possibly help locate factors which have shaped a policy but would not be revealed with other approaches. Future research of the subject would preferably take into consideration also the other factors that influence policy processes, such as institutions and interests and would use a larger data of policy documents.