Terveyttä, sääntelyä vai arvovalintoja : urheilijoiden puhdasta urheilua koskevien asenteiden muotoutuminen

Abstract

Aiemman tutkimuksen perusteella on tiedossa, että urheilijat suhtautuvat puhtaaseen urheiluun ja dopingtestaukseen pääosin myönteisesti. Näihin asenteisiin vaikuttavia taustatekijöitä on tutkittu toistaiseksi vähän. Kirjallisuudessa on keskitytty dopingin käytölle altistaviin ja siltä suojaaviin tekijöihin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat urheilijoiden puhdasta urheilua tukevien asenteiden muodostumiseen.

Tutkielman aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella Suomen urheilun eettisen keskuksen antidopingkoulutuksiin osallistuneilta urheilijoilta. Kysely toteutettiin ajanjaksolla 23.1.2023-28.2.2023. Kyselykutsun sai kaikkiaan 1056 urheilijaa ja näistä 283 (26,8 %) vastasi kyselyyn. Analyyseihin sisällytettiin 265 urheilijan vastaukset (53 % miehiä, ka ikä 25 v.). Vastaajien asenteita puhdasta urheilua kohtaan sekä näiden muotoutumista selvitettiin väittämillä, joihin vastaukset annettiin viisiportaisella Likertin asteikolla (1 täysin eri mieltä – 5 täysin samaa mieltä). Analyysejä varten vastaajat luokiteltiin yksilö- ja joukkuelajien edustajiin sekä kolmeen ikäryhmään. Lisäksi lajit luokiteltiin niiden pääominaisuuksien perusteella kuuteen luokkaan. Asenteiden muotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin pääkomponenttianalyysillä. Komponenttien, iän ja sukupuolen yhteyttä asenteisiin selvitettiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Muiden taustamuuttujien arvioinnissa käytettiin ristiintaulukointia sekä khiin neliötestiä.

Tulosten perusteella urheilijoiden asenne puhtaaseen urheiluun on myönteinen. Pääkomponenttianalyysin perusteella aineistosta nousi esiin kolme komponenttia, jotka ovat terveysperusteisuus, arvoperusteisuus ja dopingtestausperusteisuus. Näistä komponenteista urheilijan vahva arvopohjainen ajattelu oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä myönteiseen asennoitumiseen kansalliselle ja kansainväliselle huipulle pääsemiseen ilman dopingaineita. Yli 25-vuotiaiden ikäryhmään kuuluminen taas oli yhteydessä kielteiseen asenteeseen. Lisäksi kansainvälisen huipun saavuttamiseen ilman dopingaineita suhtautui kielteisemmin yksilö-, voima- ja kestävyyslajien sekä kansallisen tason ja miesurheilijat.

Tutkimuksen tulokset urheilijoiden myönteisestä asenteesta dopingtestaukseen ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Näiden asenteiden muodostumiseen vaikuttajien tekijöiden tunnistaminen auttaa antidopingkoulutuksen järjestäjiä suunnittelemaan koulutusten sisältöjä ja painotuksia siten, että ne ovat urheilijoiden näkökulmasta vaikuttavia. Jatkossa tarvitaan tutkimusta siitä, kenen vaikutteesta, missä ikävaiheessa ja millä tavoin urheilijat omaksuvat kyseisten tekijöiden kautta asenteensa urheilun eettisiin teemoihin, kuten reiluun peliin ja puhtaaseen urheiluun.

Based on previous research data, it is known that athletes have positive attitude towards clean sports and doping testing. The background factors influencing these attitudes have so far been little studied. The literature has focused on factors that predispose to and protect against the use of doping. The purpose of this thesis was to find out which factors influence the formation of athletes' attitudes about clean sports.

The data was collected from the athletes who participated in the anti-doping training of the Finnish Center for Integrity in Sports FINCIS by using an online questionnaire. The survey was carried out between 23rd of January and 28th of February 2023. A total of 1056 athletes received the invitation and of these 283 (26.8%) answered the survey. The answers of 265 athletes (53% men, mean age 25) were included in the analyses. Respondents' attitudes towards clean sports were studied with questions to which answers were given on a five-point Likert scale (1 strongly disagree - 5 strongly agree). The background factors affecting attitudes were studied with 12 questions, which were answered on the same five-point scale. For the analysis, the respondents were classified into individual and team sports and into three age groups, which are under 18 years old, 18-25 years old and over 25 years old. The sports were classified based on their main characteristics into six categories. Factors affecting the formation of attitudes were studied using principal component analysis. The relationship of components, age and gender to attitudes was studied using binary logistic regression analysis. Cross tabulation and the chi-square test were used to evaluate other background variables.

Based on the results, the athletes' attitude towards clean sports is positive. At the national level, there was a stronger belief in clean sports than at the international level. Based on the principal component analysis, three components emerged from the data. These components are health-based, value-based and doping testing-based attitude. Among these components, the athlete's value base was statistically significantly related to a positive attitude towards reaching the top without doping substances. Being in the over 25 age group was associated with negative attitude towards reaching the top without doping substances. Individual, strength or endurance sport, male gender and competing at the national level was associated to a negative attitude towards reaching the international top level without doping substances.

The results of the study on the positive attitude of athletes towards doping testing are in line with previous research. Identifying the factors influencing the formation of these attitudes helps the organizers of anti-doping training to plan the contents of the education in such a way that they are effective. In the future, research is needed on whose influence, at what age and how athletes adopt their attitudes to ethical themes in sports, such as fair play and clean sports.