Urheilukellojen hyödyntäminen kehittymisen tukena

Abstract

Urheilukellojen käyttö on lisääntynyt nopeasti viimeisten vuosien aikana. Teknologian kehittyessä myös urheilukellojen määrä ja niiden sisältämien ominaisuuksien kirjo on laajentunut. Ominaisuuksien lisääntyminen lisää kerätyn datan määrää, milloin datan hyödyntäminen voi olla haastavaa. Kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, mitä dataa urheilukellojen teknologioiden avulla pystyttiin keräämään ja miten dataa hyödynnettiin kehittymisen tukena. Tutkimusta ohjasi tutkimuskysymys, miten urheilu-kellojen dataa pystyttiin hyödyntämään kehityksen tukena ja miten urheilijat pystyivät jalostamaan urheilukellojen dataa heitä hyödyttäväksi tiedoksi. Tutkimuksen tulosten perusteella urheilukelloissa oli paljon erilaisia sensoreita, joiden avulla voitiin mitata esimerkiksi sydämen sykettä, sykevälinvaihtelua, matkaa ja liikettä. Urheilijat keskittyivät kuitenkin vain pieneen osaan urheilu-kellojen keräämästä datasta, joka kelloissa viisauden hierakiamallin mukaisilla määritelmillä oli muutettu käyttäjille ymmärrettävään muotoon informaatioksi. Urheilijoille tärkeimmiksi informaatioiksi nousi harjoittelun aikana kerätyt syketiedot, matka ja vauhti ja niitä tarkasteltiin niin harjoituksen aikana kuin vertaamalla vuosien takaisiin tuloksiin. Informaation hyödyntäminen ja muuttaminen tiedoksi vaati tietotaitoa ja ymmärrystä mutta asiantuntemuksen avulla kellojen informaatiota oli mahdollista jalostaa myös tiedoksi. Informaation jalostumisessa piti ottaa huomioon myös urheilijoiden yksilöllisyys ja omat tuntemukset, joiden huomioinen urheilukelloissa vaati vielä lisää kehitystä. Jotta urheilukellojen koko potentiaali saadaan käyttöön, täytyy teknologioiden luotettavuuden kasvaa ja informaation jalostumista tehostaa. Lisää tutkimusta tarvitaan urheilukellojen käytöstä, jotta saadaan lisää tietoa siitä, miten esimerkiksi teoriassa oikeisiin asioihin keskittyvää unenseurantaa voitaisiin hyödyntää entistä paremmin myös konkreettisesti.

The use of sports watches has increased rapidly in recent years. While technology has developed, also sport watches has become more efficient and the number of watches and features on them has grown. That increases the amount of data collected and it can be challenging to use it properly. The aim of this literature review was to study how the data was collected and used by athletes. The research question guiding the research was how the collected data could be used to enhance athletes’ performance by processing the data into information and knowledge. Based on the results of the study, there were many different sensors in sports watches to measure for example heart rate, heart rate variable, distance, and speed. However, athletes concentrated only on a small part of the collected data. Accordingly, the DIKW-hierarchy the data shown by watches was already transformed into information that could be understood by the users. The most important information for athletes were heart rate, distance and speed and it was common that athletes examined the information during the training sessions. They also used data to compare the results in the long term, which helped them to understand how their performance had evolved. However, using the information and transforming it into knowledge, it was necessary to understand the individuality of athletes and only with the right expertise it was possible to get benefits of the sport watches. Sport watches still have unused potential. To realize the potential, more knowledge is needed, and accuracy of the technology must increase.