Yksin alaikäisenä maahan tulleiden kotoutumisen edistäminen kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta

Abstract

Maisterintutkielman aiheena on yksin alaikäisenä maahan tulleiden kotoutumisen edistäminen kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa turvapaikanhakijana yksin alaikäisenä tulleen lapsen ja nuoren kotoutumisen edistämisestä kohti arjen kansalaisuutta haastatellen nyt jo aikuisia perheryhmäkodista pois muuttaneita henkilöitä. Tavoitteena on antaa ääni kohderyhmälle ja kokemukselliselle asiantuntijuudelle niin, että tutkimustuloksista olisi praktista hyötyä perheryhmäkotitoiminnassa sekä sen kehittämisessä.

Maisterintutkielma on laadullinen tutkimus, jossa syvähaastattelumenetelmän avulla saadulla haastatteluaineistolla (N=8) on jäsennetty nuorten kotoutumisen kokemuksia perheryhmäkodissa perustuen Jaana Vuoren (2015) teoretisointiin arjen kansalaisuudesta. Tutkimuksen tieteenfilosofinen perusta nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin. Aineiston analyysi ja tulkinta on toteutettu teoriaohjaavasti teemoitellen. Se pohjautuu arjen kansalaisuuteen ja kotoutumisen edistämiseen abduktiivista päättelyä toteuttaen. Teemoittelun jälkeen aineisto on tyypitelty, jotta teemoittelun johtopäätökset on saatu tiivistettyä ja niiden yhteneväisyyksistä muodostettua yleistys.

Tulosten mukaan kotoutumisen edistämiseen eniten vaikuttavia tekijöitä olivat kielitaito, luottamuksellisen suhteen saavuttaminen nuorten ja aikuisten välillä, koulutusmahdollisuudet, sosiaaliset kontaktit ja turvallisuus ympäröivässä yhteiskunnassa. Yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten kohdalla haasteina olivat läheisten sosiaalisten siteiden puuttuminen maahantulon jälkeen, epävarmuus tulevaisuudesta, perheenyhdistämisen vaikeus ja edustajien työn epätasalaatuisuus. Tämän tutkimuksen perusteella on pääteltävissä, että perheryhmäkodista saadulla tiedolla ja ohjauksella, sosiaalisilla oikeuksilla ja psykososiaalisella tuella, hyvinvoinnin edistämisellä ja kielen oppimisella sekä yhteiskunnallisella vaikuttamismahdollisuudella ja kulttuurisilla kohtaamisilla on suuri vaikutus lasten ja nuorten kotoutumisen edistämiseen heidän kulkiessaan kohti uutta identiteettiä ja arjen kansalaisuuden rakentumista.