Stakeholder engagement in sustainable urban planning : the case of business participation in Helsinki’s car-free city project

Abstract

Yksi kaupunkien keskeisimmistä kestävän kehityksen kysymyksistä on kestävä liikkuminen, ja yksi esille nousseista ratkaisuista ovat autottomat kaupungit. Autoilun vähentämisen välttämättömyydestä ja sen tuomista mahdollisuuksista on keskusteltu ympäri Eurooppaa jo vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on strategisesti valinnut kestävien liikkumismuotojen, kuten kävelyn priorisoinnin edistääkseen kaupunkikehityksen tavoitteensa. Kävelykeskustaa kokeillaan parhaillaan Helsingissä, mutta alueen yritysten on havaittu vastustavan kehityssuuntaa heidän uskoessaan sen vaikuttavan negatiivisesti liiketoimintaan. Samanlaista vastustusta esiintyy ympäri Eurooppaa, vaikka kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet autottomien kaupunkien positiiviset vaikutukset yrityssektorille. Muutoksen vastustus näyttääkin olevan seurausta siitä, ettei yrityksiä ole osallistettu kaupunkien keskeiseen päätöksentekoon. Kaupungin tulee olla jatkuvasti vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa, jotta sidosryhmien yhteiset ja omat kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. On tärkeää ymmärtää, miten ja miksi yritysten kannattaa osallistuttua kaupunkisuunnitteluun. Tässä tutkimuksessa selvitetään tapaustutkimusmenetelmällä, sisältäen kirjallisuuskatsauksen, dokumenttianalyysin sekä haastatteluja, miksi yritysten sidosryhmien mukaan ottaminen kaupunkisuunnitteluun on välttämätöntä autottoman kaupungin onnistuneen toteuttamisen kannalta Helsingissä. On tärkeää ymmärtää sekä elinkeinoelämän että kaupungin päättäjien erilaiset näkemykset ja tavoitteet kestävän Helsingin ja sen kestävien yritysten saavuttamiseksi.

Mobility is an urgent issue for the sustainability of cities. One of the latest trends to address this issue is car-free cities. The necessity of a car-free city and its possibilities have been discussed across Europe for several decades. For example, the city of Helsinki has strategically chosen to prioritise sustainable forms of movement, such as walking, to promote its urban development goals. New pedestrian areas are experimented in the central of Helsinki, but the business sector in the area opposes the changes, as they believe it will lead to negative results in terms of business. Although several studies have shown the positive effects of car-free cities on the business sector, similar resistance appears across Europe. It seems to emerge from businesses not being engaged in the cities’ central decision-making. To achieve sustainable goals for all stakeholders, the city must constantly engage with the business sector. Understanding how and why businesses need to participate in sustainable urban planning is critical. This research utilises a case study method, including the conduct of literature review, policy analysis, and interviews, to investigate why engaging business stakeholders in urban city planning is necessary from the perspective of successfully implementing a car-free city in Helsinki. It is significant to understand the differing views and objectives of both business stakeholders and the city decision-makers to successfully promote a sustainable Helsinki with sustainable businesses.