Students’ Motivational and Affective Experiences in Physical Education and during School-Based Fitness Testing, and the Development of Motor Competence and Health-Related Fitness

Abstract

The purpose of this dissertation research was to examine students’ motivational and affective experiences in physical education, and particularly during school-based fitness testing sessions. In addition, it was investigated if elements of motor competence and health-related fitness can be developed through a school-based intervention program. This dissertation entity includes four original articles (studies I-IV) and a summary section, where some unpublished results are also presented. Three different datasets were collected from different parts of Finland to answer the research questions. In total, 1472 Finnish 5th and 8th grade students (aged 11 and 14) participated in the studies. Different theoretical frameworks, concepts, research designs, and methodologies were utilized in the substudies. Generally, study I showed that students’ need satisfaction and autonomous motivation are factors that facilitate enjoyment in PE context. The findings of study II revealed that students perceived lower levels of enjoyment and cognitive anxiety, and higher levels of somatic anxiety in fitness testing classes than in general PE. Perceptions of worry were approximately at the same level in general PE and during fitness testing classes. Results indicate that students do not have inflated negative expectations of fitness testing or increased fear of performing poorly in test situations. In study III, the findings showed that task-involving climate and perceived competence were directly associated with enjoyment, regardless of testing content or students’ actual performance. Finally, in study IV the results showed that the intervention program was effective in increasing students’ motor competence and health-related fitness. The findings not only provide new insights for international research concerning school-based fitness testing and physical performance development but also inform the development of the physical education curriculum, teaching practice, and the newly introduced national Move! – fitness monitoring system.

Keywords: physical education, fitness testing, affects, motivation, physical performance, adolescents, school

Tämän väitöskirjakokonaisuuden tarkoituksena oli tutkia oppilaiden motivaatio- ja tunnekokemuksia koululiikunnassa, ja erityisesti kuntotestitilanteiden aikana. Lisäksi tutkittiin, voidaanko oppilaiden motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa kehittää kouluissa toteutettavalla interventiolla. Väitöskirjakokonaisuuteen sisältyy neljä alkuperäistä tutkimusartikkelia (osatutkimukset I-IV) sekä yhteenveto-osio, jossa myös esitetään joitakin aikaisemmin julkaisemattomia tuloksia. Tutkimuksessa kerättiin kolme erillistä aineisto eri puolilta Suomea. Yhteensä 1472 viidennen ja kahdeksannen luokan oppilasta (ikä 11–14) osallistui osatutkimuksiin. Väitöskirjan osatutkimuksissa hyödynnettiin useita erilaisia teoreettisia viitekehyksiä, konsepteja, tutkimusasetelmia ja menetelmiä. Ensimmäisen osatutkimuksen tulokset osoittivat yleisesti, että oppilaiden psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen ja autonominen motivaatio ovat yhteydessä viihtymiseen koululiikunnassa. Toisen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaat kokivat alhaisempaa viihtymistä ja kognitiivista ahdistuneisuutta, ja korkeampaa somaattista ahdistuneisuutta kuntotestitunneilla verrattuna yleiseen koululiikuntaan. Huolestuneisuuden kokemukset olivat samalla tasolla kuntotestitunneilla ja yleisesti koululiikunnassa. Tulokset viittaavat siihen, ettei oppilailla ole erityisiä negatiivisia odotuksia kuntotestitunneista tai lisääntynyttä pelkoa huonosta suoriutumisesta testitilanteissa. Kolmannen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto ja koettu liikunnallinen pätevyys olivat suoraan yhteydessä viihtymiseen kuntotestitunneilla, riippumatta testisisällöistä tai oppilaiden mittaustuloksista. Neljännen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaiden motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa pystyttiin tehokkaasti kehittämään viiden kuukauden mittaisen interventio-ohjelman avulla. Väitöskirjakokonaisuuden tulokset tarjoavat lisätietoa koulun kuntotestaukseen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen liittyvään kansainväliseen tutkimukseen. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää koululiikunnan opetussuunnitelmien, käytännön opetuksen sekä fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n kehittämisessä.

Asiasanat: koululiikunta, kuntotestaus, affektit, motivaatio, fyysinen suorituskyky, nuoret, koulu