Kansallispuistossa vierailun yhteys koettuun hyvinvointiin
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Luonnon mahdollisuudet terveyden edistämisessä on tunnistettu, ja ihmisten hyvinvoinnin kohentamiseksi on suunniteltu ja toimeenpantu esimerkiksi terveysmetsäpolkuja, joiden pääpaino on liikunta-aktiivisuuden lisäksi myös psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Laajempaa tutkimusta Suomen kansallispuistoissa vierailemisen yhteyksistä koettuun hyvinvointiin ei kuitenkaan ole vielä tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kokevatko Suomen kansallispuistoissa vierailleet, että heidän sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi lisääntyi vierailun aikana, ja oliko kokemuksessa eroa sosiodemografisten tekijöiden suhteen. Lisäksi
tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä tekijöitä kansallispuistovierailuilla koettiin tärkeiksi ja olivatko nämä tekijät yhteydessä koettuihin hyvinvointivaikutuksiin.
Tutkimusaineisto koostui Metsähallituksen kansallispuistojen kävijätutkimusten lomakevastauksista vuosilta 2016–2020 (n = 12 757). Aineisto analysoitiin käyttäen ei-parametrisiä Mann-Whitneyn U- ja Kruskall-Wallis-testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiota.
Naiset kokivat kansallispuistovierailun lisänneen sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia miehiä enemmän. Koettu sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyi eniten 30–64-vuotiaiden keskuudessa, kun taas fyysisen hyvinvoinnin lisääntyminen koettiin vähäisimmäksi alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä. Alemman tai sitä korkeamman korkeakoulututkinnon suorittaneet kokivat sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyneen kansallispuistovierailulla matalammin koulutettuja enemmän. Kansallispuistoissa tärkeimmiksi tekijöiksi koettiin luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, meluton ja saasteeton ympäristö sekä henkinen hyvinvointi. Kansallispuistovierailun tärkeimmistä tekijöistä henkisellä hyvinvoinnilla oli suurin positiivinen korrelaatio koetun sosiaalisen (rs = 0,302), psyykkisen (rs = 0,389) ja fyysisen (rs = 0,322) hyvinvoinnin kanssa. Lisäksi rentoutumisen ja koetun psyykkisen hyvinvoinnin välillä oli muita koetun hyvinvoinnin osa-alueita suurempi positiivinen korrelaatio (rs = 0,338). Kaikki korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta korrelaatiot vaihtelivat heikkojen ja keskisuurten välillä.
Suomen kansallispuistossa vierailemisella on positiivinen yhteys koettuun hyvinvointiin, mutta hyvinvointivaikutukset saatetaan kokea eri tavoin. Erityisesti henkiseen hyvinvointiin sekä ympäristöön ja luontoon liittyvät tekijät koetaan tärkeiksi kansallispuistovierailulla, mikä osaltaan kuvastaa ihmisten tämänhetkistä tarvetta lisätä ja edistää mielenterveyttä, esimerkiksi luontoympäristössä. Suomen kansallispuistoja kannattaisi hyödyntää kansanterveyden edistämisessä, ottaen kuitenkin huomioon kansallispuistojen pääasiallinen tehtävä eli luonnonsuojelu.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28143]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Terveysteknologian vaikutus yli 25-vuotiaiden toimistotyöntekijöiden koettuun hyvinvointiin
Rajala, Minna (2022)Teknologia-alalla ihmisten hyvinvointiin keskittyvät teknologiat ovat yhä suositumpia sekä yksilöiden kuin yritystenkin keskuudessa. Terveysteknologian hyötynä on, että sen avulla eri tasoiset liikkujat voivat kehittää ... -
Social and satisfied? : Social uses of mobile phone and subjective wellbeing in later life
Rosenberg, Dennis; Taipale, Sakari (Centre of Sociological Research, NGO, 2022)The current study examined the associations between socio-demographic background and engagement in social uses of mobile phone, and between the engagement in these uses and life satisfaction and health satisfaction in later ... -
Predictors of mortality in old age : contribution of self-rated health, physical functions, life satisfaction and social support on survival among older people
Lyyra, Tiina-Mari (University of Jyväskylä, 2006)Length of life is perhaps the best single indicator of the health of a population. The purpose of the present series of studies was to explore the potential predictors of mortality in older people with special emphasis on ... -
Cross-Sectional and Longitudinal Associations between Leisure Time Physical Activity, Mental Well-Being and Subjective Health in Middle Adulthood
Kekäläinen, Tiia; Freund, Alexandra M.; Sipilä, Sarianna; Kokko, Katja (Springer Netherlands, 2020)Previous studies have shown that participation in leisure time physical activity is related to better mental well-being and subjective health. However, the associations between different types of leisure time physical ... -
Mitä on kokonaisvaltainen mielen hyvinvointi?
Kokko, Katja (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, 2023)Tässä julkaisussa esitän kokonaisvaltaisen mielen hyvinvoinnin määritelmän, jota olemme empiirisesti testanneet Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aikuisikäisillä osanottajilla (Kokko ym. 2013). Kokonaisvaltaisen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.