Resilienssin käsite suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa

Abstract

Resilienssiin liittyvä keskustelu on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, ja käsitettä on käytetty yhä laajemmin ja uusissa yhteyksissä. Kansainvälisesti resilienssi on noussut osaksi turvallisuuskeskustelua erityisesti 9/11-terrori-iskujen jälkimainingeissa. Viimeistään Covid-19-pandemian myötä käsite on tullut myös Suomessa osaksi turvallisuuskeskustelua. Turvallisuuskontekstissa resilienssi-käsitettä on käytetty synonyymina esimerkiksi kriisinkestävyydelle, muutosjoustavuudelle ja joustokestävyydelle. Resilienssi on noussut yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi vastaamaan keskinäisriippuvaisen ja monimutkaisen yhteiskunnan turvallisuushaasteisiin. Resilienssin ja turvallisuuden suhdetta voidaan kuitenkin pitää monimutkaisena, eikä resilienssin käsite ole täysin vakiintunut turvallisuuskontekstissa. Suomessa resilienssin tutkiminen turvallisuuskontekstissa on ollut vähäistä. Aiempaa tutkimusta siitä, miten resilienssin käsitettä käytetään tai millaisia merkityksiä sille annetaan suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa, ei ole. Aihe on siten erityisen relevantti. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten resilienssi ymmärretään suomalaisessa, suurelle yleisölle suunnatussa journalistisessa turvallisuuskeskustelussa. Tutkimusaineisto on kerätty suosituimmilta suomalaisilta uutissivustoilta. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja aineistoa analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että resilienssi ymmärretään suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa erilaisina yhdistelminä kyvykkyyksiä tai ominaisuuksia, jotka nousevat esiin myös tutkimuksessa ja kirjallisuudessa. Näitä ominaisuuksia ovat ennen kaikkea selviytymis- ja kestokyky sekä sieto- ja joustokyky. Harvemmin käytettyinä myös sopeutumis- ja kehittymiskyky sekä toipumis- ja palautumiskyky liitetään keskustelussa resilienssiin. Resilienssiä käytetään viittaamalla pääsääntöisesti yksilön tai valtion tasoon. Hyvin usein resilienssistä puhutaan yleisellä tasolla, mutta vielä useammin keskustelua käydään johonkin tiettyyn uhkaan tai kriisiin viitaten. Erityisesti resilienssistä puhutaan Covid-19-pandemian ja Ukrainan sodan konteksteissa. Resilienssiä turvallisuuskontekstissa käyttävät pääasiassa asiantuntijat ja poliitikot. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että Suomessa resilienssi-käsitteen käyttämisen frekvenssi turvallisuuskontekstissa on kasvanut 2020-luvulla selvästi.

The debate on resilience has increased in Finland in recent years and the con-cept has been used increasingly widely and in new contexts. Internationally, resilience has become a part of the security debate, especially in the aftermath of 9/11 terrorist attacks. Recently, with the Covid-19 pandemic, the concept has also become part of the security discussion in Finland. In the security context, the concept of resilience has been used as a synonym for, for example, crisis tolerance, change flexibility and flexibility tolerance. Resilience has become one of the solutions to meet the security challenges of a mutually dependent and complex society. However, the relationship between resilience and security can be considered complex and the concept of resilience is not fully established in the security context. In Finland, there has been little research on resilience in the security con-text. There is no previous research on how the concept of resilience is used or what meanings are given to it in the Finnish security debate. The topic is there-fore particularly relevant. The purpose of this study is to examine how resilience is understood in a journalistic security debate directed at the public in Finland. The research ma-terial has been collected from the most popular Finnish news websites. This is qualitative research, and the material is analyzed by means of data-based con-tent analysis. In summary of the study, resilience is understood in the Finnish security debate as a variety of combinations of capabilities or characteristics that also emerge in research and literature. These features include, above all, survival and endurance, and tolerance and flexibility. Less often used, the ability to adapt and develop and to recover are also associated with resilience in the conversation. Resilience is used by referring, as a rule, to the level of the indi-vidual or the state. Very often, there is talk of resilience at a general level, but more often, the debate is conducted with reference to a particular threat or cri-sis. In particular, resilience is discussed in the context of the Covid-19 pandem-ic and the Ukrainian war. Resilience in the security context is mainly used by experts and politicians. Based on the study, it can also be concluded that in Fin-land the frequency of the use of the concept of resilience in the security context has clearly increased in the 2020s.