9. -luokkalaisten ruokailutottumusten yhteys painoryhmittäin kehonkuvaan ; WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia vuodelta 2018

Abstract

Nuoruudessa kehoon liittyvät huolet ovat yleisiä. Kehonkuva on yhteydessä nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Kehotyytymättömyys saattaa esimerkiksi lisätä nuorten masennusoireilua ja monenlaista riskikäyttäytymistä. Lisäksi kehonkuva on tärkeä tekijä ruokailutottumusten muodostumisen ja syömishäiriöiden kehittymisen kannalta. Ruokailutottumusten ja kehonkuvan yhteys on kuitenkin riittämättömästi tutkittu aihe. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten nuorten ruokailutottumusten yhteyttä kehonkuvaan painoryhmittäin.

Tutkimuksen aineistona käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2018 suomalaisten 9. -luokkalaisten (N=1045) vastauksia. Nuoret luokiteltiin painoindeksin mukaan alipainoisiin, normaalipainoisiin ja ylipainoisiin/lihaviin. Kehonkuvaa arvioitiin Body Investment Scale (BIS)- mittarilla ja ruokailutottumusten osalta tarkasteltiin viiden ruoka-aineen saannin viikoit-taisia frekvenssejä sekä aamiaisen syönnin ja perheen kanssa yhdessä aterioinnin säännöllisyyttä. Taustatekijöinä käytettiin koulumenestystä, koulutusorientaatiota ja perheen varallisuutta. Analyysit tehtiin SPSS 28-ohjelmalla. Analyysimenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressioanalyysia.

Pojilla oli parempi kehonkuva kuin tytöillä. Tytöillä paino oli yhteydessä kehonkuvaan, siten että normaalipainoisilla tytöillä oli parempi kehonkuva kuin ylipainoisilla ja lihavilla. Pojilla oli ylipainoa ja lihavuutta tyttöjä yleisemmin. Lisäksi pojat kuluttivat hedelmiä ja vihanneksia vähemmän ja sokeroituja limsoja ja energiajuomia enemmän kuin tytöt. Säännöllinen perheen kanssa yhdessä ateriointi oli puolestaan pojilla yleisempää. Painoryhmittäisissä analyyseissä tilastollisesti merkitseviä tuloksia ruokailutottumusten ja kehonkuvan yhteyksistä havaittiin vain normaalipainoisilla. Normaalipainoisilla säännöllinen aamiaisen syöminen koulupäivinä ja säännöllinen perheen yhteinen ateriointi olivat yhteydessä myönteisempään kehonkuvaan. Taustatekijöistä korkea varallisuus ja hyvä koulumenestys olivat yhteydessä parempaan kehonkuvaan.

Tulosten perusteella nuorten kehonkuvan ja ruokailutottumusten edistämiseen tulisi panostaa, huomioiden sukupuolten väliset erityistarpeet. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ylipainoisten tyttöjen kehonkuvan edistämiseen sekä poikien terveellisempien ruokailutottumusten edistämiseen. Lisäksi ylipainon ehkäisyn tulisi olla keskeisessä roolissa nuorten terveyden edistämisessä. Jatkossa nuorten kehonkuvan ja ruokailutottumusten yhteyttä painoryhmittäin tulisi tutkia vielä lisää otoksilla, jossa alipainoisten sekä ylipainoisten ja lihavien osuudet ovat suurempia. Ruokailutottumusten osalta tulisi tutkia etenkin eri aterioiden säännöllisen syömisen ja kehonkuvan yhteyttä.