Yläkouluikäisten suomalaisnuorten ravintokäyttäytymisprofiilit : WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia vuodelta 2014

Abstract

Nuorten ravintokäyttäytymisen on havaittu heikkenevän iän myötä niin ravitsemuksen kuin syömiskäyttäytymisenkin kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ravintokäyttäytymisprofiileja yläkouluikäisillä suomalaisnuorilla esiintyy ja mitkä yksilön ja perheen taustatekijät ovat yhteydessä niihin. Nuorten ravintokäyttäytymisen laaja-alainen tarkastelu ja sen edistämismahdollisuuksien ja kohderyhmien selvittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä terveyden edistämisen ja kansanterveyden näkökulmasta.

Tutkimuksen aineistona käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2014 poikkileikkaustutkimuksen dataa, joka oli kerätty 7.- ja 9.-luokkalaisilta suomalaisnuorilta (N=3853). Ravintokäyttäytymisprofiilit muodostettiin viiden ruoka-aineen viikoittaisen saannin frekvenssin, koulupäivien aamupalan ja perheen yhteisen ilta-aterian säännöllisyyden sekä päivittäisen ateriamäärän muuttujista. Tutkimuksen taustamuuttujina olivat sukupuoli, luokkataso, fyysinen aktiivisuus, terveyden lukutaito ja kehonkuva sekä perheen varallisuus, vanhempien valvonta, perheen tuki ja perheen kotona ruokailun toimintatavat. Analyysit suoritettiin SPSS 28-ohjelmalla TwoStep -klusterianalyysin, ristiintaulukoinnin ja Khiin neliö -testin sekä Kruskal-Wallisin testin avulla.

Lopullisessa mallissa aineistosta muodostui seitsemän ravintokäyttäytymisprofiilia. Ravintokäyttäytymisprofiileista oli erotettavissa ääripäinä sekä ravitsemuksen että syömiskäyttäytymisen kannalta suotuisat ja epäsuotuisat profiilit. Näiden ääripäiden väliin jäävissä ryhmissä korostui erityisesti sokeristen elintarvikkeiden runsaampi kulutus. Kaikki tutkimuksen kategoriset yksilölliset tekijät sekä perhetekijät olivat Khiin neliö -testin mukaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0,001) yhteydessä profiiliin kuulumiseen. Cramérin V-arvot osoittivat kuitenkin yhteyksien olevan voimakkuudeltaan heikkoja (<0,30). Profiilien välillä havaittiin sekä kehonkuvan että perheen kotona ruokailua koskevien toimintatapojen vaihtelussa tilastollisesti erittäin merkitseviä (p<0,001) eroja Kruskal-Wallisin testin päätuloksen mukaan. Tarkempien parivertailujen (Z-test ja Pairwise comparison) myötä havaittiin, että yhteydet ja erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä kaikissa profiileissa.

Nuorilla esiintyy erilaisia ravintokäyttäytymisprofiileja, joista on tunnistettavissa ravintokäyttäytymiseltään suotuisammat ja epäsuotuisammat ryhmät. Terveyden edistämisen sekä terveyserojen kaventamisen näkökulmasta on olennaista kiinnittää erityisesti huomiota ravintokäyttäytymiseltään epäsuotuisimpien profiilien taustalla oleviin tekijöihin eli matalaan terveyden lukutaitoon sekä alhaiseen perheen tukeen ja vanhempien valvontaan. Lisäksi kohderyhmänä on huomioitava erityisesti pojat. Interventioissa on kiinnitettävä huomiota myös yläkouluikäisten erilaisiin ravitsemuksen ja syömiskäyttäytymisen haasteisiin, kuten aterioiden epäsäännöllisyyteen sekä sokerin liialliseen saantiin. Jatkossa ravintokäyttäytymisprofiilien tarkastelua olisi syytä toteuttaa myös laaja-alaisemmin eri ikäryhmillä ja taustatekijöillä sekä syventää tietämystä kvalitatiivisella tutkimuksella.

Adolescents’ dietary behaviour has been noticed to decrease with age regarding both nutrition and eating behaviour. The aim of the study was to examine what kinds of dietary behaviour profiles exist among 13- and 15-years-old adolescents and how individual and family background factors are associated with them. In terms of health promotion and public health, it is important to have comprehensive analysis about adolescents’ dietary behaviour, essen-tial target groups and promotion possibilities.

The study was based on HBSC (Health Behaviour of School-aged Children) study results, which were collected from 13- and 15-years-old Finnish adolescents in 2014. Dietary behaviour profiles were comprised from the weekly consuming frequency of five different food items, the regularity of breakfast and family dinner and number of daily meals. In this study the background factors were sex, class level, physical activity, health literacy and body image, family affluence, parental monitoring, family support and family eating rules. The data was analysed with SPSS 28-software and the used methods were TwoStep cluster analysis, crosstabulation, chi-square -test and Kruskal-Wallis-test.

In the final model, there were seven dietary behaviour profiles. Two opposites, favourable and unfavourable dietary behaviour were identified based on the profiles’ typical categories. Between these opposites, there were groups where sugary-beverage and sweets consumption were higher. Based on the chi-square- test all the categorical individual and family back-ground factors were statistically (p<0,001) associated with belonging to the profile. However, Cramér’s V- test showed that those connections were weak in power (<0,30). Between the profiles, there were statistical (p<0,001) differences in body image and family eating rules. Based on the results of Z-tests and pairwise comparisons, there were no statistically significant connections or differences in all profiles.

In adolescents, there occurs different dietary behaviour profiles which can be determined to groups of favourable and unfavourable dietary behaviour. In terms of health promotion and reducing health inequities, it is important to take into account the background factors of less favourable profiles: low health literacy, low family support and parental monitoring. In addition, boys should be considered as a target group. In interventions, it is necessary to consider different challenges of nutrition and eating behaviour such as irregular meal rhythm and high consumption of sugary products. In the future, dietary behaviour should be researched regarding various background factors and age-groups. Qualitative studies could also deepen the understanding of adolescents’ dietary behaviour.