Kestäviä elämäntapoja tukeva karttapalvelu keinona laajentaa käsityksiä kiertotaloudesta sekä kannustaa kestävään käyttäytymiseen

Abstract

Nykyinen planeettamme kustannuksella tapahtuva resurssien ylikulutus ei voi jatkua, sillä se ei yksinkertaisesti ole kestävää. Mikäli myös tulevien sukupolvien elämä halutaan turvata, tarvitaan laajoja rakenteellisia muutoksia kohti ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpiä toimintatapoja. Kestävään kiertotalouteen siirtyminen voidaan nähdä keskeisenä keinona tällaisten muutosten mahdollistamiseen, mutta tämän onnistuminen vaatii ymmärrystä kiertotaloudesta sekä sen mahdollisuuksista. Sitä kuinka ihmiset käsittävät kiertotalouden ja ottavat käyttöönsä sen mukaiset palvelut ja tavat toimia ei ole tutkittu tarpeeksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa pyritään vastaamaan tähän tutkimusaukkoon ja selvittämään voiko Jyväskylän kaupungin lanseeraaman digitaalisen karttapalvelun kestävä elämäntapa -osion käyttö toimia keinona lisätä tietoa kiertotaloudesta, laajentaa käsityksiä sekä kannustaa kestävään käyttäytymiseen. Tarkastelun kohteena on myös kartoittaa näihin vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Tutkielma positioituu ihmisen ja teknologian vuorovaikutustutkimuksen kentälle, sillä kyseessä on muutoksen tarkastelu teknologiavuorovaikutuksen yhteydessä. Tutkimus toteutettiin sekamenetelmällä ja data kerättiin kahden kyselylomakkeen avulla ennen ja jälkeen karttapalvelun käytön. Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 henkilöä. Tutkimuksessa saatiin selville, että kestävä elämäntapa -osiolla voi olla potentiaalia laajentaa käsityksiä kiertotaloudesta erityisesti lisäämällä ymmärrystä palvelunäkökulmasta, sillä karttapalvelu painottuu erilaisten kiertotalouden mukaisten palveluiden näyttämiseen. Karttapalvelulla todettiin myös olevan potentiaalia kestävämpään käyttäytymiseen kannustamisessa, mutta näyttöä saatiin lähinnä kiertotaloutta jo ennalta tuntevien sekä siihen positiivisesti suhtautuvien näkökulmasta. Karttapalvelun ei havaittu lisäävän kiertotalouden mukaisten palveluiden käyttömääriä eikä muuttavan käyttäytymistä tämän lyhyen tutkimusjakson aikana. Jatkotutkimusaiheiksi tutkielmassa nousivat erityisesti karttapalvelun käytön pitkittäistutkimus sekä validoidun mittariston luominen kiertotalouden asenteille ja kiertotalouden käsityksille, joiden kautta olisi mahdollista laajentaa tutkimuskenttää yhä edelleen ja tätä kautta auttaa siirtymässä kohti kestävän kiertotalouden mukaista tulevaisuutta. Tutkielma toteutettiin osana Jyväskylän kaupungin käyttäjälähtöiset kokeilut -osahanketta, joka on osa laajempaa kansallista Circwaste-hanketta.

The current level of overconsuming resources at the expense of our planet cannot continue as it is simply not sustainable. If the future generations want to be protected, extensive structural changes need to be done towards more environmentally, socially, and economically sustainable methods. A transition to a sustainable circular economy can be seen to enable such changes, but this requires understanding of the circular economy and its opportunities. However, the ways of how people understand the circular economy and adopt its services or ways of living have not been studied enough. This master’s thesis aims to respond to this research gap and find out whether the use of a digital city map that supports sustainable lifestyles launched by the city of Jyväskylä can serve as a way to add knowledge and expand perceptions about circular economy and encourage people towards pro-circular behavior. Critical factors affecting these topics are also examined. The thesis is positioned in the field of human-technology interaction research, as it is an examination of change in the context of technological interaction. The research was carried out by using a mixed methods approach. The data was collected with two questionnaires, before and after using the map service. A total of 24 people participated in the study. The research found out that the sustainable lifestyle -section in the map has a potential to expand the understanding of circular economy especially by increasing the understanding of services as a part of it. The map service was also found out to have a potential in encouraging more sustainable behavior, but the evidence was mainly obtained from the perspective of those who were already familiar with the circular economy and who had positive attitudes towards it. The map service was not found out to increase the usage of circular services or to change behavior during this short research period. The topics recommended for future research based on this thesis are a longitudinal study of the use of the map service as well as creation of a validated indicator for circular attitudes and circular perceptions, through which it would be possible to expand the research field even further and thereby help in the transition towards a sustainable circular future. The thesis was carried out as part of the city of Jyväskylä’s user-oriented experiments sub-project, which is part of a wider national Circwaste project.