Haavankäävän (Phellinus tremulae) esiintyminen ja vaikutus tikkojen pesäpuunvalintaan talous- ja luonnonmetsissä

Abstract

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että tikkojen pesintään haavassa saattaisi vaikuttaa positiivisesti rungolla kasvavien kääpien itiöemien määrä. Tässä tutkimuksessa tutkin vaikuttaako haavan rungolla kasvavan valkolahottajana toimivan haavankäävän (Phellinus tremulae) esiintyminen ja itiöemien määrä tikkojen pesäpuun valintaan Keski-Suomessa. Tutkin erityisesti säästöpuiden merkitystä haavankäävän ja tikkojen kannalta ja vertailin haavankäävän itiöemien esiintymistä ja määrää runkokohtaisesti luonnon- ja talousmetsien välillä. Keräsin tutkimuksessa aineiston tikan pesäkolojen ja haavankäävän määrästä sekä haapojen (n=789) ominaisuuksista 20:ltä tutkimuskohdeparilta. Ensimmäisenä hypoteesinani oli, että haavankäävän esiintyminen haavalla ja suurempi haavan läpimitta lisäävät tikkojen pesäkolojen esiintymistä haavassa. Toisena hypoteesinani oli, että haavankäävän itiöemien määrä haavalla runkokohtaisesti on suurempi luonnonmetsissä verrattuna talousmetsiin. Haavankäävän esiintyminen lisäsi pesäkolojen esiintymistä etenkin luonnonmetsissä. Haavan läpimitta ei vaikuttanut pesäkolojen esiintymiseen. Haavankäävän esiintyminen ja itiöemien määrä olivat suurempia luonnonmetsissä kuin talousmetsissä. Tulokset viittaavat siihen, että etenkin luonnonmetsissä tikat tekevät pesäkolon useammin haapaan, jossa esiintyy haavankääpää. Haavankääpä ei ole todennäköisesti sopeutunut talousmetsien olosuhteisiin.

Earlier studies have shown that the number of polypore fruiting bodies growing on trees could be related to the nest-site selection of woodpeckers. The purpose of this study was to find out if woodpeckers choose their nesting trees based on the occurrence and the number of polypore (Phellinus tremulae) fruiting bodies growing on aspens in the Central Finland. I was also interested in effects of retention trees on Phellinus tremulae and woodpeckers and therefore I compared the occurrence and number of fruiting bodies per trunk between natural and managed forest areas. I collected a dataset consisting of number of woodpecker nesting holes and Phellinus tremulae fruiting bodies as well as aspen (n=789) properties from 20 different research area pairs. My first hypothesis was that larger aspen diameter and polypore occurrence increases the occurrence of nesting holes. My second hypothesis was that number of Phellinus tremulae fruiting bodies per trunk is higher in natural forests compared to managed forests. Phellinus tremulae occurrence increased nesting holes occurrence on aspens especially in natural forests. Aspen diameter did not have any effect on nesting holes occurrence. The number of fruiting bodies per trunk and polypore occurrence was higher in natural forests than in managed forests. According to the results, woodpeckers prefer to make nesting holes in aspens where Phellinus tremulae is present especially in natural forests. Phellinus tremulae is probably not adapted to the managed forest conditions.