dc.contributor.advisor | Thompson, Marc | |
dc.contributor.author | Kärkkäinen, Henri | |
dc.date.accessioned | 2023-05-25T09:54:14Z | |
dc.date.available | 2023-05-25T09:54:14Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87199 | |
dc.description.abstract | Sointiväri ja sen hahmottaminen ovat olleet vaikeita aiheita tutkia. Sointiväriltä puuttui ylipäätään
selkeä määritelmä vuosien ajan. Viime vuosikymmenten tutkimus on muovaillut määritelmän
sointivärille ja mallin sointivärin hahmottamiselle, jossa erilaiset sointivärin hahmotusavaruuden
ulottuvuudet korreloivat tiettyjen äänen akustisten ominaisuuksien kanssa. Näiden ulottuvuuksien
keskinäinen vuorovaikutus muodostaa havaintomme sointiväristä.
Jatkuvaa arviointia on käytetty menetelmänä musiikkipsykologian tutkimuksissa ja tästä on saatu
dataa esimerkiksi siitä, miten tutkittavat hahmottavat erilaisia musiikin elementtejä. Tämä tutkimus selvitti, miten musiikin kuuntelijat voisivat hahmottaa musiikin kirkkauden muotoa. Tutkimuksen data kerättiin käyttämällä jatkuvan arvioinnin menetelmää.
Musiikin kirkkauden muoto vastaa ilmiötä, jossa melodialle syntyy muoto, kun se etenee sävelestä toiseen ajan mittaan. Samaan tapaan sointivärin kirkkauden vaihtelulle syntyy muoto, kun
kappale etenee ajan myötä.
Tämän tutkimuksen osallistujat rekrytoitiin Jyväkylän yliopiston yhteisöstä ja heidän tehtävänään
oli arvioida jatkuvasti, käyttäen liukusäädintä, kuinka kirkkaaksi he kokivat kuulemansa musiikin. Kuuntelutilanteessa käytetty ärsyke oli klassista orkesterimusiikkia, jota pidettiin ekologisesti validina. Liukusäätimen liikkeet tallennettiin liikkeenkaappaus teknologialla ja data analysoitiin matemaattisesti vertaamalla sitä sointiväriin liittyvään, musiikkitiedostoista irrotettuun dataan.
Tuloksena tässä aihetta kartoittavassa tutkimuksessa löydettiin merkkejä siitä, että aiemman tutkimuksen esittämä, sointivärin hahmottamisen malli toimii myös ekologisesti valideissa kuuntelutilanteissa ja että sointiväri ja siihen liittyvä kirkkaus hahmotetaan moniulotteisesti, sointivärin
hahmotusavaruuden ulottuvuuksien keskinäisen vuorovaikutuksen mukaan. Ulottuvuus, joka liittyy äänen syttymishetkeen, näyttää tämän tutkimuksen perusteella olevan sointiväriavaruuden
muita ulottuvuuksia tärkeämmässä roolissa, sointivärin kirkkauden hahmotuksessa. | fi |
dc.description.abstract | Timbre and timbre perception have been notoriously difficult subjects to study and for years,
timbre lacked a clear definition. Research in past decades have formulated definition for timbre
and a timbre space model of timbre perception according to which different timbre dimensions
corresponding to different acoustical features of sound, interplay and creates the perceptual timbre of sound.
Continuous rating studies have been used in music psychology studies as a method for collecting data for example about how subjects perceive different elements of music.
This study explored how listeners might perceive musical brightness contour. The data was
gathered by employing continuous rating type of method. Brightness contour means that similarly as a melody forms a contour when its unfolding in time, changing brightness forms a contour when the music unfolds in time. The task of the participants of this study, who were recruited from the community of the University of Jyväskylä, was to continuously rate by using a
slider control, how bright they perceived the music. The stimulus that was used were classical
music and were considered as ecologically valid. The movements of the slider control were captured by motion capture technology and the data was later analysed mathematically by comparing the movement data to timbre related music feature data retrieved from the music files.
As a result, this explorative study found indications that the timbre space model works in the
ecologically valid listening situations as well and that the brightness is perceived multidimensionally according to the interplay of different timbre dimensions. However, indication that timbre dimension corresponding to attack/onset of tones is dominant over other dimensions was
found. | en |
dc.format.extent | 45 | |
dc.language.iso | en | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | timbre | |
dc.subject.other | continuous ratings | |
dc.subject.other | timbre space | |
dc.subject.other | brightness | |
dc.subject.other | ecologically valid | |
dc.title | Listening Strategies for Musical Brightness Contour : Continuous Ratings by Using Slider Control | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202305253262 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Musiikkitiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Musicology | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3051 | |
dc.subject.yso | sointiväri | |
dc.subject.yso | musiikkipsykologia | |
dc.subject.yso | eleet | |
dc.subject.yso | tone color | |
dc.subject.yso | music psychology | |
dc.subject.yso | gestures | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |